Toisen viikon tunnelmia Sydneyn lämmöstä

Toinen maanantai Sydneyssä on jo illassa. Edelleen on riittänyt paljon ihmeteltävää ja koettavaa! Säätkin ovat suosineet aurinkoisilla ja helteisillä päivillä. Nyt on myöskin nähty upea Oopperatalo sekä Harbour Bridge. Ensimmäinen näytti pienemmältä kuin kuvissa, mutta silta sensijaan oli vieläkin massiivisempi. Lautta Manlyyn on myös nyt testattu! Oli mukava matka täynnä kauniita maisemia. Olen nyt myös uinut Bondi Beachilla, mikä tuntui kyllä hassulta koska niin monta kertaa on tuon rannan ehtinyt tv:ssä ja valokuvissa nähdä.. Siellä sitä sitten pulikoitiin itsekin Bondin aalloissa! Tv:stä tutut kelta-punapaitaiset hengenpelastajat häärivät rannalla surffilautoineen ja radiopuhelimineen, aivan kuin olin niin usein jo aiemmin nähnyt kaikenmaailman tv-sarjoissa. Niin tuttua mutta samalla jännittävää! Ylläolevassa kuvassa myöskin Bondin tunnelmia rannasta poispäin katsottuna. Alue on täynnä ihania surffikauppoja sekä kahviloita.

Tähän kuumuuteen on alkanut jo tottua, alkusyksystä huolimatta Sydneyn mäkisiä katuja tallatessa hiki nousee nopeasti pintaan. Lämpötilat hipovat usein kolmeakymmentä keskipäivällä, jolloin aurinkorasvaa tarvitaan paksu kerros suojakertoimella 30 jotta ei palaisi. Tuosta uskollisesta salvasta huolimatta olen vaalean ihoni kanssa pari kertaa palanut. Ihmiset ovat täällä niin ruskeita, että alkaa lähes tavoitella itsekin kauniin ruskeaa hipiää.

On ollut mukavaa huomata miten hyvin tämä kaupunki on tähän asti vastannut odotuksia. Minä näin Sydneyn rentona, kauniina kaupunkina jossa eletään voimakkaasti letkeää beach-elämäntyyliä sisältäen runsaasti surffilauta ja flip-flopit seuranaan kulkevia "Sydney-sidereita". Ja niin, sitähän minä täältä löysinkin! Kaupunki on sopiva sekoitus rentoa rantamenoa ja kiireistä suurkaupunkia. Kulttuuritarjonta on upea, urheilumahdollisuuksista puhumattakaan.. Ja aina tulee vastaan iloisia ihmisiä ja kauppojen myyjät ovat usein puheliaita ja Amerikan tyyliin kyselevät "How are you"ta ahkerasti. Minuun tämän kaupungin elämäntyyli on iskenyt täysillä, Sydney alkaa tuntua jo kodilta. Not bad for only a week!

Ensimmäinen raportti seikkailulta Sydneyssä

No niin, nyt vihdoin terveiset täältä maailman toiselta laidalta! Pahoittelen että pidin teitä uutispimennossa näinkin kauan - on vain ollut melkoisen vilskettä kuluneen viikon ajan ensin matkustaessa oikea maratonmatka lentokoneella ja sitten uuteen maahan sopeutuessa.. Mutta nyt alkaa onneksi jet lag helpottaa ja tästä ihanasta lämmöstä jaksaa nauttia entistä enemmän.

Ulkoa kantautuu Australian öisiä ääniä, heinäsirkkojen sirittelyä. On ollut kuuma päivä. Tähän maahan on kyllä näinkin lyhyessä ajassa ehtinyt ihastua aivan täysillä. Australia on vielä ihanampi kuin mitä kuvittelin - aurinkoa ja lämpöä riittää, on mitä ihmeellisimpiä eläimiä (jos nyt unohdetaan ne torakat..), ihmiset ovat iloisia ja ystävällisiä, meri on lähellä ja niin, listasta tulisi pitkä jos sitä jaksaisi vielä jatkaa.

Sydney vaikuttaa ihanalta kaupungilta. Olen nähnyt vielä vain pienen alueen siitä, mutta nyt jo melko vakuuttunut siitä miten mukava kaupunki tämä on. Rannoista olen vieraillut maan kuuluisimmalla rannalla Bondi Beachilla (tosin en vielä uinut), Coogee Beachilla (melko iso ranta myös), Bronte Beachilla sekä Clovelly Beachilla. Näin yhden elämäni upeimmista auringonlaskuista viimeksi mainitun viereisellä Gordons Baylla istuessa. Näytti kuin meri olisi jatkunut äärettömiin. Tuntui niin ihmeelliseltä - eräs suurimmista unelmistani oli juuri toteutunut. Vielä vuosi sitten saatoin vain kaukaisimmissa kuvitelmissani haaveilla auringonlaskun katselemisesta Sydneyssä.

Ja niin paljon on vielä koettavaa täällä!


----

P.S. Kuvablogissa on lisää kuvia!

Lähdön hetkellä

Piiiitkä odotus on pian päättymäisillään - kone starttaa muutaman tunnin kuluttua kohti Helsinki-Vantaalta ja aamulla sitten vihdoin Sydneyn lämpöön.

Matkalaukut on pakattu (kilojen kanssa oli "pientä" taistelua, miten mahduttaa elämänsä pieneen matkalaukkuun?) ja nyt vain täytyy odottaa!

Kuulemisiin Sydneystä sitten! Heihei! :)

Pieniä mutkia matkassa ja pakkausta

No nyt alkaa tuntua jo lähtemiseltä! Lattia lainehtii tavaraa: matkalaukkuun vielä päätymättömiä vaatekappaleita, hengareita, kenkiä ja muuta roinaa.

Pidin tänään kädessäni ensimmäisen kerran Australian dollareita, jotka ovat ehkäpä kauneimpia ikinä näkemiäni seteleitä! Ehkä niitä osaa sitten vaaliakin.. ;) Kävin myös katsomassa Instrussa lentosukkia ja pohtimassa pitäisikö niihin sijoittaa.. Melko hurjannäköiset "tukisukat" ne kyllä ovat mutta onneksi lentokoneessa istuessa yli 20 tuntia ei tarvitse välttämättä olla kamalan tyylikäs, vai mitä?

Olen haaveillut jo kaikesta jännittävästä mitä Sydneyssä ja sen lähistöllä voi tehdä.. lukenut esimerkiksi vauhdikkaita matkakertomuksia silmät lautasen kokoisina ja tuntenut kutittelevaa jännitystä omassakin vatsanpohjassa.. Ihan kohta minäkin..!

Pientä jännitystä ei tosiaan ole puuttunut, nimittäin eilen sain kuulla kauhukseni niin Australian itärannikolla eteläänpäin riehuvasta Tropical Cyclone Hamishista kuin Finnairin mahdollisesta lakostakin. Onneksi hirmumyrsky suuntasikin merelle päin eikä lakkoakaan sitten tullut. Säikähdyksellä siis selvittiin!

Pian taas palaan pakkauspuuhiin, mutta sitä ennen vielä matkaan mihinkäs muualle kuin Ausseihin Home and Awayn avulla puoleksi tunniksi. On se aussiaksentti aika kivan kuuloinen! ;)

5 päivää!

Tänään olen viettänyt syntymäpäivääni. Ajatus Sydneyn lämmöstä alkaa olla jo enemmän kuin houkutteleva - tosin edelleen yhtä epätodellinen.

Viikonlopun huilaan vielä ja nautin pienestä lomastani, mutta maanantaina alkaa taas rumba: täytyy vaihtaa rahaa ja hoitaa muutkin pankkiasiat, tehdä vielä viimehetken ostoksia, tehdä testipakkaus ja katsoa mitä kaikkea sinne laukkuun oikein mahtuukaan, käydä hakemassa työtodistus, käydä vielä hammaslääkärissäkin.. ja ja.. Hommaa siis riittää.

Mutta nyt vielä nautitaan lauantaista ja päivästä joka on vain kerran vuodessa.

-------

Lopuksi vielä pieni mainos: Kuvablogissani on alkanut nyt uusi kuvausprojekti! Kuvaan teemalla "koti" ja blogissa on nyt julkaistu jo neljä kuvasarjaa aiheeseen liittyen. Linkin kuvablogiini löydät oikeasta reunasta! :)

Sekalaista pohdintaa lähdön lähestyessä

Olipas vauhdikas päivä! Ehdin töiden jälkeen vielä shoppailla rantavermeitä ja muuta erittäin tärkeää varustusta, istua kampaajalla ja lunastaa syntymäpäivälahjani Anttilan TopTen-osastolta. Nyt malttamattomana odottelen jälkimmäiseksi mainitun, kameran muotoisen lahjani akun latautumista. Että osaakin aika madella hitaasti..

Päivät lähtöön vain hupenevat. Vielä pitäisi juhlia syntymäpäiviä, tavata kavereita, sukua. Vastailla kysymyksiin "jännittääkö" ja "miksi sinun pitää lähteä niin kauas?". Sen lisäksi että olen lähdössä elämäni tähänastisista seikkailuista suurimalle olen myös ehtimässä täyttää vielä 21 vuotta ennen tuota suurempaa koitosta. Huh huh! Ikäkriisi tästä vielä puuttuikin..



Tuntuu hassulta kotikaupungin tuttuakin tutumpia katuja kävellessä miettiä kuinka mitäkin maisemaa ja paikkaa tulee vuoden aikana ikävöimään. Vaikka niin välillä tupiseekin kuinka tuppukylässä sitä joutuukin asumaan.. mutta kyllä tätä pikkukaupungin idylliä siellä "suuressa maailmassa" tulee taatusti ikävöimään.



Eräs asia mitä todella paljon Sydneyltä odotan on sen rannat. Olen jo kauan haaveillut saavani elää meren lähellä ja aina halutessani mennä meren rantaan aaltojen kohinaa kuuntelemaan ja polskimaan. Mikään hirveä vesipeto en ole vuosikausiin ollut mutta surffauksen ja snorklauksen (piti vähän aikaa meittiä onko tuo edes oikea sana.. en ole vieläkään varma..) aloittamisesta olen jo pitkään unelmoinut. Myöskin pelkkä meressä kahlailu ja meri-ilmasta nauttiminen ovat plussapisteitä meren läheisyydelle. Paikka jossa tulen asumaan on muutaman kilometrin etäisyydellä rannasta joten siinä suhteessa olen todella onnekas. Jospa ne hait vain pysyisivät hiukan etäämmällä..

Miinuspuolena koko maan kohdalla voin ehdottomasti mainita lähes ainoina kaukaisen etäisyyden (toisaalta myös plussa, ainakin toisinaan! :D Just kidding..) ja hämähäkit!! En odota innolla sitä todennäköistä hetkeä kun kohtaan tuollaisen kahdeksanjalkaisen kauhistuksen -- ja uskon että en myöskään selviä siitä kiljumatta edes pikkuisen, olenhan tyttö! ;) Myönnettäköön että ovat nämä kotimaan pikkiriikkiset ällötyksetkin saaneet tämän tytön availemaan ääntä kerran jos toisenkin. No jospa Sip.. - siis AUSTRALIA - opettaa!

Joka tapauksessa tällä hetkellä kutittelee vatsassa jo mukava jännitys, vaikka lähtö tuntuu erittäin epätodelliselta edelleen. Olenko muka oikeasti toteuttamassa pitkäaikaista unelmaani? Miten saan kaiken mahtumaan matkalaukkuuni? Onko sellaista paikkaa kuin Australia edes olemassa kun se tuntuu niin erikoiselta ja kaukaiselta? Miltä tuntuu olla 8 tuntia etujassa?

------------

Nyt vain pitäisi vielä jaksaa odottaa! Nämä ovat olleet harvinaisen pitkät 5 kuukautta..

10 päivää

Kuukaudet ovat vierineet ohitse hurjalla vauhdilla ja nyt ollaan tultu pisteeseen jolloin lähtöön on jo kahden käden sormin laskettava määrä päiviä. Siis kymmenen.

Olen yrittänyt nauttia täysillä niin ystävien ja perheen seurasta kuin kevätauringostakin. Tuntuu vain niin oudolta että alkanutta kevättä ei näe loppuun saakka, sitä vaihetta kun räystäät alkavat tippua vettä ja asfaltti paljastuu hiekkaisena lumikerroksen alta. Niin, ilmassa on muutoksen tuntua. Olen myös jättänyt jäähyväisiä, sopinut yhteydenpidosta vaikka toisella puolella maailmaa ollaankin.

Tämä viikko on viimeinen kokonainen viikko kotona ennen lähtöä, ja viikonloppuna juhlin myös syntymäpäiviäni. Tämä on kyllä oudon haikeaa, ja samalla kamalan jännittävää! Olen oikein lietsonut innostusta lukemalla blogeja ja katsomalla kuvia. Ei vain tunnu siltä että olisin lähdössä oikeasti toiselle puolen maailmaa.

Tulee mieleen paljon kysymyksiä:

Miltä ensimmäinen tuulahdus Australian ilmastoa tuntuu lentokoneesta ulos astuessa?

Miltä tuntuikaan uida meressä? Onko joka puolella puissa papukaijoja ja muita eksoottisia lintuja? Miten totun jättikokoisiin hämähäkkeihin? Millaista on kun ympärillä onkin rantoja, pilvenpiirtäjiä ja eukalyptyspuita tavanomaisten vaarojen ja kuusimetsien sijaan?

Puhumattakaan koti-ikävään tai matkalla kohtaamiini mahdollisiin pulmiin liittyvistä kysymyksistä. Saattaa olla niinkin että Sydneyssä ollessani en edes muista nyt miettimiäni asioita, mutta nyt kun ei vielä tiedä tulevasta ja odottaa vain että pääsisi lähtemään tulvivat kaikenmaailman hullutkin kysymykset mieleen.

10 päivää, sitten on enää vain hujaus siihen että saan tietää.