kaukokaipuuta ja opiskelijaelämää Lontoossa

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Mietintöjä kaksi viikkoa ennen lähtöä


Minulla on ollut hieman vaikeuksia kertoa viimeaikojen kuulumisia, sillä on tapahtunut niin paljon. Vaikkakin toisaalta tosi vähän. Elämä on ollut lähes yhtä lomaa joulukuusta lähtien, mutta kaveripiiri on pitänyt kiireisenä ja aktiivisena. On tullut juhlittua monet bbq:t, syntymäpäivät, farewell partyt ja maattua eri rannoilla keräämässä rusketusta. Huono puoli täällä on ehdottomasti se että kaverit ympärillä eivät ole pysyviä vaan aina joku on lähdössä.


Matkustelemaan en ole ehtinyt vaikka halua olisi kovasti ollut. Välillä harmittelen miten vähän olen päässyt näkemään Australiaa mutta yritän aina muistaa että alunperinkin tulin asumaan Sydneyyn ja nauttimaan elämästä suurkaupungissa. Olenkin onneksi onnistunut luomaan tänne tiiviin ystäväverkoston ja onpa tullut otettua kaikki irti tästä ihanasta kaupungista! Nyt kesällä Sydney on parhaimmillaan, tekemistä riittää! Tulipa kokeiltua surffaustakin ensimmäisen kerran ja se oli kyllä mielettömän hauskaa! Tarkoitus olisi vielä ehtiä ottamaan surffitunti ennen kotiinlähtöä.


Olen kovasti pohtinut tulevaisuutta, aikaa tämän vuoden jälkeen. Sydän on kyllä jäänyt Australiaan joten tänne olisi ihana päästä takaisin pian. Olenkin laatinut jo suunnitelmat A:sta F:ään plussine ja miinuksineen, saa nähdä mikä niistä sitten toteutuu! Opiskeluinto on huipussaan myös ja mahdollisuudet täällä opiskeluun on koluttu tarkoin. Prosessin eteneminen ja siihen uskominen vaihtelee, mutta intoa ainakin löytyy. ;)

Suomeen palaamiseen suhtaudun erittäin ristiriitaisesti. Täällä ollessa on vielä vaikea tietää miltä siellä lumisessa Suomessa sitten mahtaa tuntua, etenkään kun on ensin istunut vuorokauden lentokoneessa. Mutta aika näyttää, tosin sen tiedän että tämä maa on jättänyt minuun jälkensä ikuisesti eikä unelma täällä asumisesta pysyvästi tule lähiaikoina kaikkoamaan.

Kuvituksena Newport Beachin maisemia

tiistai 23. helmikuuta 2010

Merkkejä australialaistumisesta

Australiassa on tullut asusteltua nyt 11 kuukautta ja seikkailurikas vuosi lähestyy loppuaan. Lähes vuoteen on mahtunut hurjan paljon asioita että alkaa lähes heikottaa kun alkaa kelaamaan kaikkea alusta saakka. Voin kyllä sanoa että kaipaamani seikkailun sain! Mutta siitä myöhemmin lisää, tällä kertaa listaan asiat joista tunnistaa että täällä tosiaan on jo lähes vuosi asuttu.

Eli, asiat joista tietää että on asunut Australiassa ja Sydneyssä lähes vuoden:

- Vietän paljon aikaa meren rannalla. Ei ole kovin montaa päivää jolloin en olisi suunnannut meren läheisyyteen. Sinne tulee joko mentyä vain oleilemaan ja nuuhkimaan suolaista tuoksua, kuvaamaan tai uimaan. Nyt kesällä rannalla tulee oltua entistä enemmän, tosin talvellakin sinne joskus tuli mentyä hytisemään. Rantakin kuuluu siis oleellisena osana australialaiseen elämäntapaan.

- On ihan normaalia että lämpötilan laskiessa alle +20 asteen alan palella ja otan pitkähihaiset -ja lahkeiset käyttöön. Valitettavasti se suomalaiselle ominainen kylmänsietokyky laskee täällä kun ehtii tottua lähes jokapäiväisiin kolmeakymppiä lähenteleviin plusasteisiin. Muiden suomalaisten kanssa onkin tullut kauhisteltua miten suomalaisen kesän peruslämpötila on täällä jo "kylmä" eikä rannalle ole silloin enää asiaa.

- Olen jo tottunut jatkuvaan meteliin, ei suinkaan liikenteen vaan eläinten. Päivisin papukaijat raakkuvat puissa, sirkat sirittävät heinikossa.. Ja ne papukaijat eivät sitten ole mitään hissuttelijoita, vaan toisinaan jopa raastavat hermoja innokkaalla raakunnallaan. Puhumattakaan öistä, jolloin cicadas-kuoriaiset aloittavat äänekkään konserttinsa ikkunan alla ja kookaburra nauraa kerta toisensa jälkeen. Edelleenkin säpsähdän kookaburran laulu.. öh siis nauruääntä joka todellakin muisuttaa enemmän naurun räkätystä!

- En pidä mitenkään ihmeellisenä että vastakkaisen sukupuolen edustajat liikkuvat ympäriinsä pelkissä surffishortseissa, paikallisesti ihan vain "boardies" ja thongseissa jotka täällä ovat siis varvassandaalit

- Syön päivisin vain kevyen lunchin johon kuuluu esimerkiksi salaatti tai voileipä. Lämmintä ruokaa ei juuri koskaan syödä päiväsaikaan, ainoana poikkeuksena ehkä talvisin keittoruoat.

- Syön todella paljon hedelmiä. Tuoreita hedelmiä on vain niin runsaasti tarjolla, ja ne ovat oikeasti hyviä täällä! Valinnanvaraakin on niin paljon, että ei voi kuin kärsiä päätöksentuskasta kaupan hedelmäosastolla. Söisikö tänään passionfruitia vaiko mangoa.. Myöskin hedelmäsalaatteja tulee syötyä kiitettävästi, yleensä jogurtin kanssa. Nam!

- Tiedän että lähes jokaiset pippalot pitävät sisällään grillausta. Se nyt vain on australialaisten elämäntapa! Onhan sille jo lempinimikin, barbie. (Australialaiset rakastavat lempinimiä) Lukemattomat kerrat olen saapunut juhlapaikalle mukanani makkarapaketti tai pussi sämpylöitä. Täällähän makkara syödään usein sämpylän sisässä grillikastikkeen tai ketsupin kera.

- Olen tottunut siihen että valtaosa ihmisistä on jostain muualta kuin Australiasta. Katukuvassa jokatoinen on kotoisin jostain Aasian maasta tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi Euroopasta etenkin nyt turistikautena. Katukuva on siis todella monipuolinen ja saman päivän aikana saattaa kuulla kymmentä eri kieltä. Kiinan ja eri Aasian kielten lisäksi suomea ja ruotsia on tullut bongattua monet kerrat ja myös saksankieli on melko yleinen.

torstai 4. helmikuuta 2010

Uusissa maisemissa

Muutama viikko sitten jätin ainakin toistaiseksi Eastern Suburbsien seudun taakseni ja matkasin aivan toiselle puolelle Sydneytä matkalaukkuarmeijani kanssa. Matkaahan entisen asuinseutuni ja nykyisen sijaintini Northern Beachesin välillä on lähes 30 kilometriä, vaikka edelleen saman kaupungin sisällä liikutaan. Sydney on siis todellakin suurkaupunki!

Olen viihtynyt erittäin hyvin täällä Pohjoisessa, enkä enää ollenkaan ihmettele kuinka kuulemani mukaan alueen ihmiset eivät tahtoisi millään ylittää Harbour Bridgeä sille toiselle puolelle. ;) Täällä onkin aivan upeat maisemat ja aivan erilaista kuin Bondin seudulla jossa aiemmin asustelin. Siellä oli tiheämpään asuttua ja jotenkin tunnelmakin oli erilainen. Täällä on laajempaa, pihat ja talot ovat isompia ja tulee hieman mieleen sellainen etäinen paratiisi. Rannat ovat aivan upeita. Liekö uutuuden viehätystä mutta yhä uudelleen henki lähes salpautuu maisemista täällä.. Ehdottomasti on ainakin erähenkisempää, ihmiset veneilevät ja melovat vapaa-ajallaan. Ja rannalla käydään tietysti kokoajan. ;) Olen nyt kauan odotetulla lomallani ehtinytkin loikoilla rannalla kohtuullisen paljon.


Tulipa tuossa joku aika sitten myöskin täyteen se maagiset 10 kuukautta tällä puolen Päiväntasaajaa. Täällä on tuntunut niin kodilta koko ajan, että aika on kulkenut hurjan nopeasti ja on viihtynyt. Varsinaista koti-ikävää ei ole oikein ollut ja elämä rullailee muutenkin mukavasti eteenpäin. Niin kai se vain on että tämäkin aina niin kauas kaipaileva mieli rauhoittuu kun sen oikean paikan löytää. Täällä hämmästelee edelleen lähes joka päivä tämän maan ihanuutta, edelleen.

Kotiinlähtö häämöttää lähitulevaisuudessa eli maaliskuussa, ja siihen suhtaudun erittäin ristiriitaisesti. Toisaalta on ihanaa nähdä kaikki Suomen läheiset ihmiset ja tutut maisemat, toisaalta ajatuskin Sydneyn jättämisestä taakse saa palan nousemaan kurkkuun. Vihaan hyvästejä, ja sama koskee myös paikkoja joihin olen kiintynyt. Siksi olenkin kehitellyt erästä suunnitelmaa, jonka toteutumisen suhteen pidän peukkuja pystyssä.. On ainakin Plan A ja B. ;) Rakastan tätä kaupunkia ja maata sen verran, että tänne jää suurensuuri pala sydämestä jos ikinä joudun täältä lopullisesti lähtemään.

Newport Beach

Näkymiä matkalta Bangan Beachille

Pittwater