kaukokaipuuta ja opiskelijaelämää Lontoossa

keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Kulttuurishokkimietteitä ja Internetin ihmeitä

Nyt flunssaa kotosalla parannellessa on ollut paljon aikaa mietiskellä tulevaa lähtöä ja elämää Australiassa.

On ehtinyt kuvitella lähes kaiken mahdollisen:

Miltä tuntuu kun ei olekaan lunta ja pakkasta, aurinko paistaa useammin ja hellettä riittää? Meri on aina lähellä, se ja siellä seilaavat purjelaivat tulevat tutummaksi maisemaksi kuin kotoisat kuusimetsät ja jäätyneet järvet. Millaista on kun näkee kenguruita ja koaloita, puissa raakkuu punatulkkujen ja muiden Pohjolan lintujen sijaan papukaijoja joita täällä pidetään lemmikkeinä? Joka puolella kuulee aussiaksentilla höystettyä englantia, ihmiset kantavat surffilautoja ja kaikilla on jaloissaan läppöset eli paikallisesti thongsit. Miten kauan tuohon kaikkeen menee tottua, miten kauan jaksaa joka päivä hämmästyä yhä uudestaan?

Miten aika Australiassa tulee muuttamaan minua, tulenko takaisin samana ihmisenä kuin lähdin?

Olen yrittänyt palautella mieleeni kulttuurishokin ei vaiheita ja muistella miltä tuntui Lontoossa ollessa alkuaikoina. Olen lukenut blogeja toisensa jälkeen, katsonut lukuisia kuvia. Välillä tuntuu että aika soljuu mielettömän lujaa, toisinaan se ei tunnu kuluvan lainkaan. Oi tätä odotuksen ristiriitaisuutta!

Ystävämme Google on jälleen paljastunut ihmeelliseksi ominaisuuksillaan joista ehkä kiehtovin on Google Maps. Se mahdollistaa virtuaalimatkailun jota olen pahimpien kaukokaupuun hetkien parannukseksi hyödyntänyt. Google Maps nimittäin mahdollistaa "kävelyn" ainakin suurimmissa maailman kaupungeissa kätevästi. Hakuun laittamalla saat eteesi mieleisesi kaupungin maastokartan ja vasemmasta reunasta oranssi hahmo on mahdollista vetää lähes mille tahansa kadulle seikkailemaan. Sitten eteen avautuukin valokuvin toteutettu maisema joka mahdollistaa liikkumisen katuja pitkin lähes jokaiseen mahdolliseen suuntaan.

Sydneyn katuja on malttamattomana tullut "talsittua" jo eräätkin kerrat, onpa tullut seikkailtua tulevilla "kotiseuduilla" kuin keskustassakin. Oi tätä nykyajan helppoutta!



Keskustan pilvenpiirtäjiä

--

Kuulisin mielelläni mietteitä ja kokemuksia kulttuurishokista ja uuteen maahan sopeutumisesta myös teiltä, eli jakakaa ihanimmat ja kamalimmat uuteen kulttuuriin tutustumiseen liittyvät kokemukset!

maanantai 26. tammikuuta 2009

Sairastelua ja faktoja

Atsiuh!

Minuun on iskenyt oikein sinnikäs flunssa köhineen ja loppumattomine nenänniistoineen. Pää tuntuu lyijyltä ja ääni katoaa välillä jäljettömiin. Aina flunssan koittaessa toivoo voivansa kelata aikaa ja koko vitsaus olisi tiessään. Mutta koska ajannopeutinta ei ole vielä keksitty (se muuten auttaisi tässä tuskallisen pitkässä lähdön odotuksessakin) täytyy vain tyytyä kuluttamaan nenäliinoja ja kurkkupastilleja ja toivoa että pahin vaihe olisi jo pian ohitse.



Sain haasteen Kazzalta kertoa itsestäni 6 satunnaista asiaa.

Säännöt: 1) Link to the person who tagged you. 2) Post the rules on your blog. 3) Write six random things about yourself. 4) Tag six people at the end of your post and link to them. 5) Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog. 6) Let the tagger know when your entry is up.

Tällä kertaa en tagita varsinaisesti ketään, mutta jos joku blogiani lukeva sen haluaa tehdä, siitä vain!

Tässä satunnaisia asioita minusta:

01 Usein kuunnellessani musiikkia kuvittelen mielessäni siihen sopivan elokuvakohtauksen tai musiikkivideon.

Minusta on hauskaa kuvitella millainen video olisi visuaalisesti, millaisia maisemia ja henkilöitä siinä esiintyisi. Toisinaan intoudun kertoilemaan kuvitelmiani ja haaveilen ohjaavani joskus "oikean" musiikkivideon jonka ensin näin silmissäni musiikkia kuunnellessa. Ehkä vielä joskus..

02 Rakastan metsässä samoilua.

Olen kasvanut melko maalaismaisessa kaupungissa jossa luonto on aina lähellä ja lapsesta asti olen tottunut olemaan metsässä ja yleensäkin maalla. Metsässä, niin talvisessa kuin kesäisessäkin, on jotain ihanaa rauhallisuutta jota kaipaa kiireen keskellä. Kuusten humina on rentouttavaa ja metsässä on myös aikaa miettiä omia asioita rauhassa. Usein myös seurailen kaikenlaisten ötököiden ja eläinten jälkiä ja kurkin koloihin ja onkaloihin silkasta uteliaisuudesta.

03 En kouluaikana hirveästi pitänyt historiasta mutta nykyisin etsin innokkaasti tietoa minua kiinnostavista historian tapahtumista ja ilmiöistä.

Minua kiehtovat erityisesti toinen maailmansota, kaikki mahdolliset vastakkainasettelut ja kansainväliset "ilmiöt" sekä kulttuurien historia kuten esimerkiksi mayat ja Amerikan intiaanit.

04 Yhdysvallat on maana kiehtonut minua todella kauan.

Se on Australian jälkeen seuraava maa jonka haluan tutkia. Haaveilen matkasta tuon valtaisan maan poikki. Tahtoisin kokea mahdollisimman monen osavaltion elämää, pohjoisen vuoristoseudut, aurinkoisen Kalifornian, ruuhkaisen New Yorkin seudun, niin keskilännen kuin Uuden Englanninkin. Yhdysvallat kiehtoo niin monimuotoisuutensa, kokonsa, historiansa kuin muualle maailmaan antaman kuvansa perusteellakin. Olen utelias kokemaan maan josta on niin paljon mielipiteitä.

05 Olen parantumaton haaveilija.

Olen lähes aina elänyt osaksi pää pilvissä, kaivannut aina jonnekin. Toisinaan on ihanaa paeta todellisuutta elokuviin ja kirjoihin sekä esimerkiksi kirjoittaa tarinoita.

06 The Sims 2 on suosikkipelini kautta aikojen.

Innostuin koko simulaation ideasta heti siitä kuultuani ja jo ensimmäiseen versioon tuli hankittua kaiken maailman lisäosat. Pidän etenkin The Sims 2:sta koska se on paljon realistisempi. Suosikkipuuhaani pelissä on hienojen talojen rakentelu sekä suurien simiperheiden perustaminen ja hallinta. Olen yleensä tässä pelissä melkoisen perfektionisti ja haluan talojen olevan tiptop-kunnossa ja hallinnassa, joten haastetta riitttää!


--

perjantai 16. tammikuuta 2009

Päiväkirjailua osa 2

Puuh, tänään alkoi virallisesti kunnonkohotusprojekti Australiaa varten. Ihan vain siksi etten halua lyyhistyä kasaan heti ensimmäisissä ponnistuksissa siellä. Kuitenkin tavoitteena olisi haalia melko liikuntapainoitteisia harrastuksia - surffaamisesta tenniksen peluuseen ja tarkoituksena olisi kokeilla myös itse rugbyn peluuta, ainakin innokas opettaja taitaa olla jo valmiina. ;)

Hankin siis kuukausikortin paikalliseen kuntokeskukseen ja tänään ensimmäinen jumpparääkki sitten oli. Tulos: tällä hetkellä jalat tuntuvat spageteilta mutta tästä se lähtee! Olin jopa hieman yllättynyt kunnostani. Vaikkakin viime kuukaudet ovat menneet aivan liian vähäisellä liikunnalla ja liioilla herkuilla joten alkoipa tänään myöskin suklaalakko. Tästä se lähtee!

Olen muuten nyt innostunut jo valmiiksi eräästä melkoisen extremestä lajista jota kokeilen kyllä Australiassa jos suinkin uskaltaudun. (Pakko on!) Nimittäin haluaisin tehdä skydiven! Toisinsanoen siis hypätä pienlentokoneesta laskuvarjo ja ohjaaja selässäni. Laskuvarjo tosin aukeaa vasta myöhemmässä vaiheessa, aluksi liidetään ilmavirran mukana ilman varjoa. Hahaa, jotkin minut tuntevat eivät välttämättä tämän kuulleessaan ihmettele juurikaan miksi tällaiseen tahdon mutta saattavat silti tuntea pientä heikotusta jaloissaan. Olen nyt sitten malttamattomana katsellut muiden tyylikkäitä hyppyjä Youtubesta ja adrenaliini sykkien jännittänyt maahantuloa. Kyllä minä vielä uskallan! Ehkä..

Tässä yksi suosikkityylinäytteistä:
(hypätty Sydneyssä Australiassa)

maanantai 12. tammikuuta 2009

Päiväkirjailua

Tällä kertaa ihan peruskuulumisia, vaikkakin tuolla luonnoksissa olisi odottamassa pitkähköksi venynyt Au pair-pohdiskelu/muistelu jonka julkaisemista tosin vielä harkitsen ihan vain siksi että se on niin piiiitkä. (Jotenkin tämä tiivistämisen taitoni huolestuttaa, hahah!)
Kirpeä pakkaskeli on sitten täällä Pohjoisessakin päättynyt vaihtua loskaan ja ankeaan harmauteen. Jos minulta kysytään on pakkasessa palelu mukavampaa kuitenkin kuin liukastelu ja rapakoiden yli hyppely mikä on todellakin oma taitolajinsa.

Lähtöön on nyt aikaa tasan 2 kuukautta. Päivittäin käyn läpi mielessäni mitä kaikkea tässä nyt pitää vielä hommatakaan ja mitä tulee maksamaan. Aina välillä iskee jonkin sortin paniikki: "olenko minä oikeasti lähdössä..?!" joka onneksi menee usein yhtä nopeaan ohi kuin tulikin. Tänään kävin katselemassa tuulitakkeja ja muutakin urheilurompetta reissun liikuntaosuuksia varten. Kävinpä myös hypistelemässä makuupusseja ja rinkkoja haaveillen eräretkistä Outbackissa ja Uuden-Seelannin upeissa vuorimaisemissa. Ja tässä kohtaa voimme jälleen todeta miten olen elokuvien innoituksen uhri, nimimerkillä Juuri 'Into the Wild'in katsonut..
Kuva Espanjan Kataloniasta Montserrat -vuoren korkeuksista keväiseltä matkalta.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Väliaikatiedote

Tällä kertaa tällainen kärsimättömän odottajan väliaikatiedote:

- Lentoliput: varattu
- Viisumi: myönnetty
- Lähtökuume: hurjissa lukemissa
- Lähtöön aikaa: 2 kuukautta ja 4 päivää

Yhdyn sanontaan joka väittää odottavan ajan olevan pitkä.

lauantai 3. tammikuuta 2009

Round the Twist

Tämän päivän teemana tuntuu olleen nostalgia. Ensin muistelimme ystäväni kanssa menneitä vuosia ja nyt palauttelin mieleeni erään tv-sarjan joka oli kuin olikin ensimmäinen kosketukseni Australiaan.

Lapsuuteni kesiä viihdyttänyt Summeri näytti (ja näyttää edelleen) lukuisia ulkomaisia nuortensarjoja joista yksi oli Majakan väki (Round the Twist), jota tuijottelin muutaman kesän ajan kiinnostuneena. Sarja sijoittuu Australiaan ja kertoo Twistin erikoisesta mutta kuitenkin niin tavallisesta perheestä joka asuu majakassa. Perheen arjessa hyörivät Tony-isä ja hänen Fay-vaimonsa, kaksoset Pete ja Linda, vauhdikas pikkuveli Bronson sekä myös majakassa asustelevat aaveet jotka tarkkailevat Twistien toisinaan erittäin tapahtumarikasta arkea.


Have you ever, ever felt like this,
When strange things happen,
Are you going round the twist?

Kaksituhattaluvun alkupuolella muistan nauhoittaneekin ahkerasti sarjan jaksoja ja ihailleeni suunnattomasti päättäväistä Lindaa. Ja tietysti minä, kuten moni muukin, ihastuin sympaattiseen Peteen.. Bronson taas kirvoitti naurut aina kohelluksillaan ja päähänpistoillaan. Sarjan tapahtumat olivat ylipäätänsäkin melkoisen mielikuvituksellisia mukaanlukien mm. hypnotisointia, aikamatkailua, aaveita sekä merenneitoja. Muistan myös ihmetelleeni sarjassa puhuttua hauskankuuloista englantia jonka myöhemmin ymmärsin australianenglanniksi.

Sarja on palkittu Australiassa Logie Awardilla ja yhteensä Twistien seikkailuja seurattiin neljän tuotantokauden ajan.

Round the Twistin hauskan tunnusmusiikin voi muuten kuunnella täällä !