kaukokaipuuta ja opiskelijaelämää Lontoossa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkustaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkustaminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Entä jos..?

Tiedätte varmaan sen tunteen kun on tehnyt jonkin päätöksen ja vaikka samaan aikaan se on helpotus, herää myös epäilys siitä oliko päätös nyt oikea sittenkään. Ikäänkuin luontaisesti aistisi tarvetta perääntyä jo tehdystä asiasta.

Minulle tuo tunne on viime aikoina ollut erittäin tuttu. Olen vatvonut asiaa mielessäni paljon, se on saanut minut uppoutumaan omiin ajatuksiini väärillä hetkillä ja vienyt aikaani kun olen etsinyt ratkaisua pulmiini. Tämä tunne on minulle tuttu myös esimerkiksi ajalta kun odotin lähtöä Australiaan ensimmäisellä kerralla, siinä olikin muutama kuukausi ennen kuin pääsin viimein matkaan. Tarve paeta, perua koko juttu, heräsi useamman kerran. Jos taas olisin lähtenyt heti matkaan ei tätä tunnetta olisi ehtinyt tullakaan. Hollantiin lähtiessä se iski oikeastaan vasta taksissa matkalla lentokentälle, mutta kohta olinkin jo koneessa ja innoissani. Niin se käy paljon helpommin.


Nyt epäröin valitsinko oikein, mitä jos jossain on jotain paljon hienompaa. Toinen vaihtoehtokin olisi, tosin siinä on omat riskinsä ja sitäkin täytyisi odottaa. Vielä pidempään. Mutta tuolla jossain on paikka jossa olen aina halunnut käydä ja jossa haluamani elämäntyyli olisi mahdollista, jossa voisi avautua mahdollisuuksia pidemmälle tulevaisuuteen. Leikittelen ajatuksella millainen elämäni olisi jos valitsisinkin toisin. Tulisiko minusta erilainen siellä kuin minusta tulisi täällä? Tekisinkö samoja asioita, näyttäisinkö samalta? Uskon että molempiin vastaus on osittain ei, sillä esimerkiksi Australia muovasi minua niin paljon että en olisi sellainen ihminen joka olen nyt ellen olisi siellä ollut. Sama Hollannin ja nyt Lontoon kohdalla. Mutta sitä minä juuri rakastankin maailmalla asumisessa, että paikat muovaavat ja opettavat. Koen rikastuneeni hurjasti kokemuksistani ja koen eläväni itselleni sopivampaa ja antoisampaa elämää kun asun ympäri maailmaa ja sulaudun osaksi uutta kulttuuria.


Mutta onko tämä sittenkään se kulttuuri, se paikka johon haluan jäädä? Lontoo on upea ja Iso-Britannialla on paljon annettavaa, vain pieni osa on vasta koettu. Entä jos-ajatukset vain vyöryvät mieleen tuon tuostakin.. Utelaisuus on mielestäni hyvä ominaisuus ja se on tuonut paljon hyvää, mutta se on aina saanut myös aikaan rauhattoman mielen joka haluaa kokemaan taas uutta ja joka tietää että jotain hienoa on tuolla jossain ja tahtoo löytää sen.

Valinnat ovat vaikeita, mutta täytyy olla onnellinen että on mahdollisuus valita. Epäröinti kuulunee asiaan, mutta valinta olisi huomattavasti helpompi jos jokin toinen vaihtoehto ei kutkuttelisi mielessä.. Miten nyt sitten valita kumpi on se oikeampi? Toisinaan toivoisin että joku päättäisi asian puolestani, mutta itse kai on tehtävä kuten oikeimmaksi tuntee.. Kyllä se oikea tie vielä löytyy, täytyy vain uskoa.

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Matkailu avartaa? - tapoja ja tottumuksia maailmalta

En ilmeisesti koskaan saa tarpeekseni kirjoittaa aiheesta matkustelu. Inspiroiduin eilen kovasti tästä kirjoituksesta ja mieli täyttyi heti matkusteluun liittyvistä ajatuksista.

Jotta saisin itsekin vaihteeksi aikaiseksi jotain aiheeseen liittyvää, päätin kokeilla huvin vuoksi koota yhteen muutamia tapoja, outoksia tai muuta ihmetyksiä jotka on jostain syystä tarttuneet matkaan maailmalla matkatessa.


Ruokailutottumuksia:

Australiassa asuessani ihastuin ikihyviksi hedelmäsalaatteihin. Niillä tarkoitan tuoreita hedelmäsalaatteja, jotka koostuvat usein marjojen ja hedelmistä sekä toisinaan mausteena on myös maustamatonta jogurttia. Colesista sai aivan ihania hedelmäsalaatteja itsepalveluna, eli tiskillä valittiin rasiaan haluamansa yhdistelmä esimerkiksi eri meloneista, marjoista ja muista herkuista lisukkeiden (jogurtti, mysli) kera. Nams! Onneksi Lontoossa on myös hyvä hedelmäsalaattivalikoima, sillä nykyisin olen melkoisen addiktoitunut niihin!

Olen jättäytynyt pois lämpimän lounaan syömisestä. Tämä tapa tarttui myöskin Australiassa, jossa syödään usein voileipä tai salaatti lounaaksi. Sama tapa pätee myös Iso-Britanniassa mikä sopii minulle kyllä oikein hyvin! 

Ympäristöllisiä tottumuksia:

Otsikko on ehkä hiukan harhaanjohtava, mutta pointtina on siis se että toisinaan ihan täällä Euroopan sisällä saatan refleksinomaisesti varoa kurkottamasta hämäriin nurkkiin tavaroita etsiessäni niissä mahdollisesti majailevien astetta suurempien ja myrkyllisten hämähäkkien varalta aivan kuten Australiassa täytyi. 

Tai sitten yllättävän usein jos kuulen pienen lapseen tietynlaista ääntelyä (sellaista jokeltelun ja kirkumisen välimaastoa) erehdyn luulemaan sitä papukaijan ääntelyksi, joka on tietty Australiassa arkipäivää sillä siellä kyseiset linnut pitävät ääntä lähes koko ajan. Hassua miten nopeasti ja pitkäaikaisiksi tuollaisetkin asiat pinttyy mieleen!




Kielellisiä tottumuksia:

En osaa enää lausua r-äännettä ranskalaisittain vaan teen sen jotenkin kummasti aina hollantilaisittain. Opiskelin ranskaa muutaman kurssin verran lukiossa, jossa luonnollisesti oikeaoppinen lausuminenkin kehittyi, mutta Hollannissa asuttuani täytyi opetella kielen yllättävän vaikea, kurkkuääninen 'r' mikä jäi ikäänkuin päälle kun sen kerran oppi. Kumma juttu, joka tosin herättää toisinaan hilpeyttä kanssakuulijoissa kun yritän lausua jotain ranskaksi. 

Toisinaan myös lausun englantia vahingossa hiukan saksalaisella aksentilla, sillä Maastrichtissa opiskelijakunta koostui luullakseni yli puoliksi saksalaisista ja aksenttia luonnollisesti kuuli runsaasti. Lisäksi täällä Lontoossa minulla on myös saksalaisia ystäviä.

Pukeutumistottumuksia:


Australiassa asuessani pukeutumiseni luonnollisesti mukautui helleolosuhteisiin ja pienistä rantamekoista, varvassandaaleista eli paikallisesti thongseista, hellehatuista ja surffishorteista tuli osa jokapäiväistä vakiopukeutumista. Tuohon aikaan tyyli oli muutenkin hyvin erilaista kuin Suomessa muunkin kuin hellepukeutumisen osalta ja mielestäni on kyllä edelleen. Omaksuin etenkin varvassandaalit ja yleisen "surffityylin" johon kuului tietynlainen löysä toppi + revityt farkkushortsit + olkihattu. Australia-aika vaikuttaa pukeutumiseeni edelleen, tosin Hollanti muokkasi pukeutumistani myös ja samoin nyt Lontoo. Kaikkialla kuitenkin ihailin samanhenkistä pukeutumista. Täällä Lontoossa olen ainakin yrittänyt kehittää tyyliäni enemmän siihen suuntaan kuin haluan (ilman sitä surf lookia joka ei täällä ihan kannata ;)


Kaikki kuvat: weheartit

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Maailman ympäri

Tänään olen matkustanut videoiden avulla ympäri maailmaa. Sain ainakin kaukokaipuun itselleni, mutta myös koin aivan upeita maisemia.

Kävin vierailulla..


Aasiassa


a journey through asia from ivan vania on Vimeo.

Yhdysvalloissa Kaliforniassa


Timescapes Timelapse: Mountain Light from Tom Lowe @ Timescapes on Vimeo.

Norjassa


Cineflex - Norwegian sunrise from Fuglefjellet on Vimeo.

Matka oli hyvä päättää Sydneyyn ja Australiaan


This Old Love - A Sydney Toy Story from Fershad Irani on Vimeo.


Suosittelen pientä virtuaalista reissua tiistain piristeeksi itse kullekin. Vinkki: kannattaa laittaa videot koko tietokoneruudun kokoiseksi eläväisemmän kokemuksen takaamiseksi.

Hyvää matkaa!

torstai 10. maaliskuuta 2011

Takaumia Australiasta


Koska tänään sain niin elävän muistutuksen Australian olemassaolosta vierailtuani Quicksilverin Lontoon liikkessä ja myyjä tervehti sanomalla "G'day", palaan nyt muutaman viikon reissuuni tarinoiden ja kuvien kera.

Lensin siis aluksi Sydneyyn, kaupunkiin josta tuli minulle erittäin rakas asuttuani siellä vuoden. (Palasin tuolta kyseiseltä seikkailulta muuten melkein tasan vuosi sitten). Majoituin Bondilla, rakkaissa tutuissa maisemissa. Reissuni tarkoituksena oli nauttia lämmöstä ja kesästä sekä Australian rennosta elämäntyylistä sen minkä kolmessa ja puolessa viikossa vain ehtii. Ensimmäinen viikko olikin historiallisen kuuma, 6 päivän ajan lämpötila pysyi +30C yläpuolella ja huipentui huikeaan lukemaan: +41C! Se olikin sitten jo KUUMA!

Elin oikeaa backpacker-elämää hostelleissa, välillä myös Pohjois-Sydneyssä viime kerralla tutuksi tulleessa Collaroyssa. Hassua on muuten, että Sydneyn Northern Beacheilla (pitkä "rihmasto" upeita rantoja Sydneyn pohjoisosassa) hiekka on tummanornanssia ja eteläisemmässä Sydneyssä (Bondi, Bronte jne.) hiekka on vaaleaa. Tunnelma näissä eri osissa kaupunkia on myös aivan erilainen.  Northern Beaches on enemmänkin paikallisten perheiden aluetta, tosin poikkeuksiakin löytyy koska puhutaan suuresta alueesta. Monikulttuurisempaa löytyy esimerkiksi läntisestä Sydneystä.

Mutta takaisin omaan reissuuni. Tein muutaman päivän retken myös Byron Bayhyn, joka on tunnettu rennosta tunnelmastaan ja surffauksesta. Rakastuin täysin paikan tunnelmaan ja ehdottomasti parhaat hetket koin iltaisin auringonlaskun aikaan kun paikalliset ja turistit kokoontuivat katsomaan auringonlaskua rannalle ja vanhat papat toivat bongorumpunsa ja alkoivat soittaa. Meri hohti hopeansinisenä ja taivas oli upean värinen, meri kuhisi surffareita ja taustalla tömisi pappojen rummutus.. Se oli tosi upeaa.

Palasin kyllä vielä takaisin Sydneyyn joka tuntui kiireiseltä ja suurelta Byron Bayn kylämeiningin jälkeen. Pian koittikin jo kotiinpaluu. Olo oli haikea, mutta tiesin että seuraavan kerran tulisin jäädäkseni.


Sydney Aquariumin tunnelmia
Bondin maisemia

Näkymiä Sydneyn keskustaan
Byron Bay


'

Takaisin Sydneyssä: tyylinäyte Bronte Beachilta


sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Läheltä piti


Monelle matkustelevalle on toisinaan sattunut läheltä piti-tilanteita, jolloin jokin kohde on ollut mielessä ja reissuakin on ehkä suunniteltu, mutta lopulta ei ole tullutkaan lähdettyä matkaan. Syynä voi olla milloin mikäkin, toisinaan ajanpuute ja toisinaan rahoitus taas mättää. Minullakin on siis kertynyt läheltä piti-tilanteita.

Tapaus 1: Vaihto-oppilaaksi.

Ensimmäinen muistamani "vähältä piti" on lukioajoilta, jolloin kovasti haikailin vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Luin tuntikausia vaihdossa olevien blogeja ja nettikeskusteluita, luin kirjoja ja haaveilin. Pieni kotikaupunki tuntui kahlitsevalta ja ahdistavalta sekä uteliaisuus kokea maailmaa velloi vahvana. Ensin olin lähdössä Yhdysvaltoihin, jonne minut hyväksyttiinkin erään järjestön kautta vuodeksi. Aloin miettiä kuitenkin jotain erikoisempaa vaihtoehtoa ja monen hehkuttama Brasilia vaihtui kohteeksi. Olin innoissani, mutta myös peloissani. Kuitenkin lopulta päädyin perumaan lähtöni hyvissä ajoin, sillä surullisena totesin haluavani käydä lukion ensin pois. Lupasin itselleni, että sitten kyllä menen ja matkustan niin paljon kuin jaksan! Päätös olla lähtemättä harmitti ja pyöri mielessä vielä usein. Tämä harmitus on ollut apuna monessa lähtöpäätöksessä myöhemmin ja uskonpa että näin on monelta uudelta harmitukselta vältyttykin!

Tapaus 2: Au Pairiksi Pohjois-Amerikkaan.

Lukion jälkeen koitti vapaus. Olin aivan lumoutunut tästä ihanasta tunteesta ja koko lukion jälkeinen kesä tulikin vietettyä seikkailuja suunnitellen. Ykkössuunnitelmana oli Au Pairiksi lähteminen Yhdysvaltoihin tai Kanadaan. Ensimmäinen vaihtoehto kariutui ajokortin puutteeseen, mutta yllättäen Kanada-suunnitelma ottikin tuulta alleen ja sopivan oloinen perhe löytyi Vancouverista. Neuvottelimme jo vakavastikin, kunnes kohtalo astui kehiin ja sain emailin joka ratkaisi tulevaisuuteni. Ja minnekäs muualle tie veikään kuin Australiaan!

Tapaus 3: Opiskelemaan Australiaan.

Tämä oli hyvinkin lähellä sekä viime keväänä että nyt joulu-tammikuussa. Monien syiden vuoksi suunnitelma kuitenkin jäi sikseen - ainakin toistaiseksi. Kenguruiden maassa opiskelu kustantaa sievoiset summat, voisipa niitä oikeastaan kutsua tähtitieteellisiksi. Vaihtoehtoja on siis katseltava lähempää ja budgettiystävällisemmin.

Tapaus 4: Vapaaehtoistyöhön Nepaliin.

Maastrichtissa opiskellessani törmäsin opiskelijajärjestö UNSA:n (United Nations Student Assosication) tarjoamaan tilaisuuteen lähteä kesäksi järjestön "työharjoitteluun" vapaaehtoistyöhön eri kehitysmaihin. Mukana oli mm. Intia, Nepal, Filippiinit ja Nicaragua. Olin mahdollisuudesta aivan innoissani ja kirjoitin hakemuskirjeen Nepalin vapaaehtoistiimille, lähetin CV:n ja kuulemma mahdollisuuteni olisivat olleet hyvät päästä mukaan mutta opiskeluideni keskeydyttyä oli haave jätettävä mieleen mahdollisesti tulevaisuuden varalle.

Tapaus 5: Surffaamaan Balille.

Tämän piti toteutua nyt tammikuussa mutta kuultuani sadekauden hankaloittavan surffausta saaren tunnetuimmissa surffikohteissa ja muutenkin mahdollisuuksissa, päätin siirtää lähdön jonnekin lähitulevaisuuteen. Ehdin innostua oikein todenteolla, mutta ainakin on seuraava kaukomaakohde jo valmiina!

On näistä läheltä piti-tilanteista opittukin, osan päätöksistä kohdalla kun vaikutti vahvasti myös hiukan pelko hypystä tuntemattomaan. Eräs tärkeimmistä opeista tähän liittyen lienee:


Muistutuksena siis itselle ja muille samanmielisille:

"Korvaa pelko tuntematonta kohtaan uteliaisuudella"

kuvat: weheartit

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

50 asiaa minusta ja matkustelusta


01 Olen 22-vuotias ja kotoisin pienestä kaupungista Pohjois-Suomesta.

02 Tällä hetkellä en opiskele, enkä ole opiskellut lukiosta valmistumiseni jälkeen josta on nyt pian kaksi vuotta.

03 Rakastan kuitenkin uuden oppimista ja haaveilenkin tällä hetkellä opiskelupaikasta jossain kivassa kaupungissa.

04 Ensimmäiseksi kunnolliseksi ulkomaanseikkailukseni lasken matkan Tanskaan Roskildeen festareille erään ystäväni kanssa. Olin tuolloin 19-vuotias ja voitin liput festareille MTV:n kilpailussa. Matkasimme bussilla, laivalla ja lautalla Helsingistä Roskildeen enkä ikinä unohda sitä seikkailun alun tunnetta kun katsoin auringonlaskua laivan kannelta ja Suomi jäi hitaasti taakse.

05 Matkustusinnokkuudestani voin aikalailla kiittää maantiedon tunteja koulussa ja Avara luonto-ohjelmaa jota seurasin pienenä.

06 Minun piti lähteä lukiossa vaihto-oppilaaksi Brasiliaan. Minut oli jo hyväksytty erään järjestön kautta mutta laitoin sitten kuitenkin opiskelun matkustelun edelle ja päätin käydä lukion ensin loppuun. Kaduin päätöstä pitkään ja sen jälkeen olen pyrkinyt lähtemään jos on tehnyt mieli.

07 Rakastan matkustaa junalla. On ihana katsella maisemia ja miettiä minne muut ihmiset mahtavat olla matkalla.

08 Haluaisin oppia puhumaan sujuvasti ranskaa, italiaa tai espanjaa.

09 Olin vuonna 2008 Lontoossa au pairina ja ihastuin kaupunkiin ikihyviksi.

10 Olen jo kauan haaveillut lähdöstä interreilaamaan ympäri Eurooppaa.

11 Haluaisin myös ehkä matkata Siperian halki junalla Aasiaan.

12 Suosikkikaupunkini Suomessa on Helsinki. Rakastan sen tunnelmaa, raitiovaunujen kolinaa, vanhoja rakennuksia ja merta.

13 Paljon ulkomailla matkustelevat ja ulkomailla asuvat ihmiset inspiroivat minua. Rakastan katsoa tv-ohjelmia ja lukea haastatteluja ihmisistä jotka asuvat tai ovat käyneet ties missä maailmankolkissa.

14 Vuosi Australiassa oli yksi suurimmista unelmistani ja sain suureksi yllätyksekseni kerättyä rohkeuden sen toteuttamiseen puolitoista vuotta sitten.

15 Australiaan muuttaessa en saanut oikeastaan kulttuurishokkia, mutta elämäni pahimman kulttuurishokin koin sieltä takaisin Suomeen tullessani.

16 Asuin Sydneyssä, joka on minulle tällä hetkellä se kaikkein rakkain kaupunki.

17 Rakastan Australian rentoa elämäntyyliä. Töiden ja koulun jälkeen mennään rannalle uimaan ja surffaamaan, samoissa puuhissa kuluu viikonloputkin.

18 Aussiaksentti on mielestäni ihan loistava!

19 Minulla on Sydneyssä monta suosikkirantaa, mutta entinen naapuriranta Coogee Beach on niistä ehkä rakkain. Muita suosikkeja ovat mm. Bondi, Newport ja Collaroy.

20 Suosikkialueitani Sydneyssä ovat ehdottomasti Northern Beaches-alueelta erityisesti Collaroy, Newport ja Manly! Myös Bondi ja Coogee ovat suosikkeja entisinä kotiseutuina.

21 Australiassa on yksi ainoa haittapuoli: se on niin kauhean kaukana!

22 Sushista tuli Australiassa suosikkiruokaani.

23 Rakastin kulkea Sydneyssä maanalaisella junalla, mutta myös bussilla etenkin Pohjoiseen päin koska maisemat olivat aivan mahtavat!

24 Australiassa rakastuin surffaukseen, joka on aika vaikeaa mutta mielettömän hauskaa!

25 Haluaisin vielä kokeilla myös Australiassa parasailingia eli veneeseen kiinnitetyllä laskuvarjolla lentämistä.

26 Kävin Blue Mountainsilla kahdesti ihastuttuani sen upeisiin maisemiin. Ikävöin sinne toisinaan ja seuraavalla Australian seikkailulla ohjelmassa taatusti myös Blue Mountains!

27 Kokeilin Sydneyssä elämäni tähänastista kamalinta työtä, face-to-face fundraiserina toimimista eli käytänössä kyseessä oli asiakkaiden hankinta hyväntekeväsyysjärjestölle. Työ ei sopinut minulle ollenkaan, mutta toisaalta oli sekin kokemus muiden joukossa ja kaikestahan aina oppii uutta. Mutta samaan hommaan en kyllä enää uudestaan rupea!

28 Minua pisti Australiassa meduusa. Ja se todellakin sattui!

29 Suosikkibaarejani Sydneyssä ovat mm. Surf Rock ja Shark Bar. Erittäin aussimaiset nimet. ;)

30 Hämmästyin siitä miten moni australialainen tiesi Suomen tai tunsi jonkun suomalaisen. Hyvin usein kuuli jotain tällaista: "Oh, Finland! That's cool. My friend's husband's cousin lives there! It must be so cold in Finland! Is there a lot of snow?" ;) Myös yleistieto Suomesta oli yllättävän hyvä. Ehkä ainoa myötähäpeää aiheuttanut sutkautus taisi olla erään iäkkään herran kysymys: "Is there eskimoes in Finland?"

31 Minulla oli jonkin aikaa australialainen poikaystävä, joka oli erittäin kiinnostunut Suomesta ja opetteli mm. sanomaan lähes kaikki värit suomeksi. Riemua siitä riitti kun päälle kaksikymppinen osoittelee innokkaana ympärilleen ja hokee värejä vieläpä hassusti ääntäen.

32 Uskon että poikaystäväni oli ehkä paras opettaja aussitavoille.

33 Mielestäni australialaiset ovat mielettömän tyylikkäitä. Hämmästystä herätti esimerkiksi nuorten miesten erittäin tyylikäs ja siisti pukeutuminen ja monien tyttöjenkin tyylejä sai kadehtien ihastella.

34 Minua nolotti hurjan paljon kun ensimmäiset ostamani varvassandaalit eli paikallisesti thongsit olivat erehdyksissä paria numeroa liian suuret ja niillä piti sitten talsia rannalle kun ei kauppaankaan uudestaan kehdannut palata vaihtamaan. Tosin se meno muistutti lähinnä hiihtämistä.

35 En kauheasti tykännyt australialaista karkeista tai suklaista. Niihin kuitenkin ajan mukaan tottui ja nyt muutamia karkkimerkkejä on lähes ikävä!

36 Eräs asia mitä ehdottomasti jäin kaipaamaan oli foodcourtit eli ostoskeskuksissa sijaitsevat alueet joilla oli monia eri ruokalajeja tarjolla takeawayna. Kaveriporukan erilaiset ruokailumieltymykset tuli kaikki täytettyä kun samasta paikasta löytyi sekä McDonald's, Subway, intialaista, kiinalaista, meksikolaista ja japanilasta ruokaa että lukematon valikoima erilaisia tuoreita salaatteja, voileipiä ja ties mitä!

37 Ensimmäisinä viikkoina Sydneyssä minulla oli aina sunnuntaisin tapana mennä katsomaan auringonlaskua Bondi Beachille nurmelle. Taivaan väri oli auringonlaskun aikaan uskomaton ja oli usein vielä lämmin.

38 Vietin Australia Dayn perinteen mukaan rannalla grillaten. Kävin myös katsomassa ilotulitukset ja tatuoin itseeni Australian lipun kuten menoon kuului.

39 Australiassa oli erityisen ihanaa ystävälliset ja rennot ihmiset, tuntemattomilta sai lähes aina hymyn takaisin!

40 Olen jo kauan halunnut päästä käymään Afrikassa. Olisi ihanaa nähdä Afrikkaa eri puolilta, niin Etelä-Afrikka kuin esimerkiksi Egyptikin.

41 Myös Etelä-Amerikka kuuluu haaveisiini. Etenkin Brasilia ja Chile olisi hienoa kokea!

42 Ennen Australiaan lähtöäni katsoin elokuvan nimeltä Into the Wild, joka vaikutti aika paljon siihen että tiesin haluavani lähteä. Tositapahtumiin perustuva elokuva antoi ajateltavaa ja herätti kiinnostuksen Alaskaa kohtaan.


43 Vaikka tykkään lähes kaikista katsomistani matkailuohjelmista, Amazing Race menee siihen kastiin jota en voi sietää. Ohjelmassa inhottaa se miten kaikki keskittyy vain kilpailuun ja voitonhimoon usein vähän turhan vakavassa hengessä ja ilmapiiri on tosi negatiivinen. Jää vähän ne matkakohteet sivuun siinä turhanpäisessä draamalla.

44 Seurasin innolla Jaakko ja Maailmanvalloittajat-sarjaa, joka antoi hurjasti inspiraatiota ja lisäsi halua muuttaa taas pian ulkomaille.

45 Yksi unelmani on päästä valokuvaamaan Islantiin.

46 Rakastan lentokenttiä. On ihanaa katsella ihmisiä, kuunnella eri kieliä, kierrellä Tax Free-kaupoissa ja katsella nousevia ja laskevia lentokoneita.

47 Olen kahdesti ollut myöhästyä jatkolennolta niin että oli kyse vain muutamista minuuteista. Molemmilla kerroilla syy oli edellisen koneeni myöhästymisestä. Oli erittäin mielenkiintoista juosta pitkin Heathrow'n käytäviä laukku perässä keikkuen bisnesmiesten katsellessa kummastuneena kun kiidin niiden ohitse..

48 Lukiossa osallistuin kansainvälisyyskasvatuksen kurssille jolla asuimme viikon katalonialaisissa perheissä Barcelonan lähellä ja "kävimme" paikallista koulua. Matkasimme myös hieman Kataloniassa ja opimme espanjaa. Kokemus oli tosi kiva ja ihastuin kovasti Barcelonaan.

49 Rakastan karttoja. Viihdyn karttakirjojen parissa vaikka kuinka kauan lukien maiden ja kaupunkien nimiä ja haaveillen.

50 Unelmananani on päästä matkustelemaan mahdollisimman paljon ja kokemaan eri kulttuureja. Haluaisin vierailemisen lisäksi myös asua elämäni aikana useammassa maassa. Olen äärettömän utelias ja minua kiinnostaa nähdä eri maiden arkipäivää. Myös uusien kielten oppiminen on tosi kivaa. Olisi myös mahtavaa dokumentoida matkoja kuvilla ja teksteillä, esimerkiksi kirjoittaa matkailulehteen. Tulevaisuuden ammatin haluaisin mahdollistavan matkustelun tai ainakin asumisen ulkomailla. Saa nähdä mihin päin sitä päätyy. :)

----