Ihme ja kumma

Elämä Hollannissa on asettunut uomiinsa. Päivät sujuu aikalailla koulussa tai kirjastossa, täyttäen opiskelijan (lukuisia) velvollisuuksia. Ihmeteltävää riittää edelleen ja on tullut tehtyä monia havaintoja erilaisista uusista ja mielenkiintoisista asioista..

Tässä muutamia havaintoja:

- Kirjastossa saa kummasti kulumaan vaikka koko päivän. Monet kerrat sieltä saa poistua tarpeeksi hyvällä omatunnolla selkä notkolla kirjojen painosta vasta auringon alkaessa laskea. ;) Onneksi ei tarvitse olla sentään yksin, sillä siellä on "muutama" muukin pänttääjä.

- Se erään professorin luennolla mainittu koulun alkua seuraava flunssailmiö tuntuu olevan totta, koska kirjastossa joka toinen tuntuu niiskuttavan tai kärsivän kroonisesta yskästä. Mielenkiinnolla odotan milloin pöpöt iskee ja murtaa tavallisesti hyvän vastustuskykyni..

- Miten helppoa onkaan eksyä. Erehdyin eräänä päivänä jäämään eri pysäkillä pois matkalla kirjastoon sillä luulin matkan olevan lyhyempi ja päädyin surkeasti vaeltamaan jonnekin ihan muualle minne piti.

- Olen monet kerrat saanut hävetä hollanin kielen osaamattomuuttani sillä paikalliset ihanan puheliaina alkavat small talkille hyvin usein eivätkä aina osaa englantia, joten saa tyytyä hymyilemään typerästi. Ehkä se kielikurssi olisi sittenkin paikallaan.. ihan kohtelaisuussyistä.

- Aina kun kertoo olevansa Suomesta, saa vastaukseksi joko "oh, cool!" ja maininnan esimerkiksi suomalaisesta oluesta, Kimi Räikkösestä etc. TAI irvistyksen ja kysymyksen "isn't it freezing in there? It's so close to the North Pole!" Hieman vaihtelua tavanomaiseen sain jutellessani erään venäläisen maisteriopiskelijan kanssa joka tunsi myötätuntoa noita ainaisia samoja reaktioita kohtaan toteamalla useiden luulevan jääkarhujen ja metsäneläinten vaeltelevan Venäjällä pitkin katuja.... No, luulipa eräs australialaisherrakin taannoin että Suomessakin on eskimoita... Ah ihanat ennakkoluulot! ;)

- Tämän kaupungin kansainvälisyys ei ole lainkaan ylimainostettua. Olen täällä viettämäni reilun kahden viikon aikana tavannut ihmisiä lähes jokaisesta Euroopan maasta sekä Singaporesta, Indonesiasta, Perusta, Argentiinasta, Venäjältä.... Kaduilla kulkiessa ei kuule ainoastaan hollantia ja saksaa vaan ihan hyvin myös ranska, suomi, espanja ja italia ovat edustettuina. Jopa japania ja muita aasialaisia kieliä kuulee.

- Olen täysin ihastunut belgialaisiin vohveleihin, wafel, joita myydään siellä täällä ympäri kaupunkia. Niiden tuoksu houkuttelee luokseen pieniin kojuihin ja herkun voi nautiskella esimerkiksi jäätelön kanssa tomusokerilla kuorrutettuna tai suklaalla täytettynä. Nami!

Herkkukoju, jossa myydän sekä vohveleita että karkkia ja suklaata

- Miten monta kirkkoa voikaan yhteen kaupunkiin mahtua? ;) Ne monet kirkot ovat kuitenkin todella kauniita, vanhoja kivikirkkoja ja niiden kellojen ääni on tosi kaunis. Monet kerrat olen istunut Vrijthofilla, keskustassa sijaitsevalla toriaukiolla, kuunnellen kirkonkelloja ja katsellen ihmisvilinää.

Yksi niistä kirkoista, joka tosin nykyisin toimii kirjakauppana