Yliopisto esittelyssä: Goldmiths, University of London

Päätin kertoa hieman lisää yliopistostani, joka ei ole niitä tunnetuimpia Lontoon opiskelupaikkoja mutta kuuluu kuitenkin arvostettuun ja melko laajaan University of London-yliopistoverkostoon. Siihen kuuluu siis useita yliopistoja.

Tiedekuntia löytyy useita, esimerkiksi täällä voi opiskella musiikkia, designia, historiaa, kirjallisuutta, psykologiaa, draamaa, mediaa, sosiologiaa ja poliitiikkaa. Jonkin verran on myös kaksoistutkintoja, kuten History and Politics. Opiskelua voi suorittaa kandista tohtorintutkintoon.

Oma tiedekuntani on nimeltään Educational Studies, johon sisältyy oma kurssini "Education, Culture and Society". Kyseessä on siis kasvatustiede, jossa ei opita miten opetetaan vaan opitaan laajasti oppimisesta ja siihen liittyvistä kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista asioista. Luennoilla on keskusteltu niin oppimisteorioista, lapsen kehityspsykologiasta, opetushistoriasta, jengikulttuureista kuin ihmisoikeuksistakin. Kurssi on hyvin monipuolinen. Ensimmäisenä vuonna opiskelijat ovat samoilla kursseilla mutta toisena vuonna suuntaudutaan omiin mielenkiinnonkohteisiin ja kurssit saa valita täysin itse. Suuntautua voi mm. luovaan kasvatukseen, kielen opetukseen, koulutuspolitiikkaan tai monikulttuuriseen kasvatukseen.

Goldsmiths on yliopistona melko pieni ja tiivis ja kampus on suhteellisen yhtenäinen. Yliopisto kannustaa vaikuttamaan ja kampanjoimaan, luennoitsijoita myöten. Luennot ovat olleet mielenkiintoisia ja henki yliopistolla on mukava.  Luennoitsijat ovat todella hyviä olleet ja sellaisia joita on helppo lähestyä. Kanssaopiskelijoista löytyy monenlaista persoonaa ja yleiskuva on hyvin pitkälti taidekoulumaisen luova. Aikuisopiskelijoita ja kansainvälisiä opiskelijoita on paljon. Toisinaan kasvatustieteitä opiskelevana tuntee olevansa vähän ulkopuolinen kaikkein intensiivisimmästä taidekoulumenosta, mutta ainakaan ei tule tylsää katsellessa ympärille!

Goldsmiths painottuu opiskelualoissaan luoviin aineisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Yliopistolla on maine hipsteriyliopistona, mistä täällä opiskelevat jaksavat vääntää itseironiaa. On olemassa mm. käsite "SFG" eli So F--king Goldsmiths.

Parodia yliopiston mainoksesta, joita löytyy mm. itä-Lontoon metroista. Tämä on kyllä erittäin osuva. :D

Yliopistolla on kuntosali, kahviloita, ruokala sekä kauppoja ja oma pieni teatterikin! Societyja löytyy runsaasti ja urheiluakin on tarjolla rugbysta jääkiekkoon. Student Union on tosi hyvin toimiva ja joka keskiviikko on yliopiston legendaarinen baari-ilta Club Sandwich, tietysti yliopiston omassa legendaarisessa The Stretch-baarissa.

Lisää yliopistosta löytyy aiemmista merkinnöistä:

- kuvia kampukselta
- lisää omasta kurssistani

Unelmieni elämä kuvina

Inspiroiduin Yummy!-blogin Jennin jokin aika sitten tekemästä kuvakoosteesta, jossa mietittiin miltä haluaisi oman elämänsä näyttävän. Rakastan tällaisia ideoita joissa bloggaajat jakavat unelmiaan ja inspiroiduinkin itse tekemään oman versioni. Tässä siis minun unelmieni elämä kuvina!

Täynnä seikkailuja, kokemuksia, arkea, rakkautta, tanssimista, perheen kanssa olemista, hyvää ruokaa ja elämyksiä.

-------

kuvat: weheartit

Sieltä missä olisin mieluummin

Tasan vuosi sitten olin Australiassa seikkailemassa toista kertaa ja etsimässä kai itseänikin vähän. Lakiopinnot olivat jääneet taakse ja suuri taakka helpottanut, edessä olivat uudet seikkailut. Maailma avoinna. Muistan tunteen kun ensimmäisenä aamuna heräsin jet lagin vuoksi aamuvarhaisella ja menin hostellin parvekkeelle katsomaan merta, onnellisuuden kyyneleet tulvivat silmäkulmiin ja kaukaisuuksiin jatkuva meri loisti kauniin hopeisena auringonpaisteessa. Valo oli kirkasta ja aurinko kuumotti iholla. Hämmästyksen ja aikaeron sumentamin mielin harhailin tutulle rannalle ja minussa oli suuri määrä onnea.

Nyt tämä seikkailu on jo vuoden takainen, mutta silti sitä on muisteltavana ratkaisevana ja suunnan muuttavana tekijänä. Sinne olen ikävöinyt lukuisat kerrat ja selannut valokuvat läpi. Kateellisuus pistellen lukenut blogeja ja muiden suunnitelmia siellä. Unohtanut melkein stressittömyyteen ja rentoon elämään asenteeseen pyrkimisen asuessani tässä kaupungissa, jossa juostaan vaikka ei olisi kiirekään. Lontooseen ovat iskeneet jäätävän kylmät viimat ja reissut yliopistolle sekä minne tahansa muualle välttämättömiin paikkoihin täytyy tehdä juosten. Oman huoneen lämmössä (joka ei aina sekään ole itsestäänselvyys kiitos ihanan brittiläisen lämmityksen ainaisen rikkoutumisen) voi melkein mielikuvitusmatkata jonnekin missä tosiaan pärjäisikin lyhytlahkeisissa -ja hihaisissa. I wish! Muistutuksina velvollisuuksista luennot ja oheistehtävät. Inspiroivaa kuitenkin, onneksi!

Ei kai sille mitään mahda että tällaiset olisi tunnelmat toisinaan:

Huoh. A girl's gotta dream! Ja ne unelmat, ne onkin ihan toinen tarina.. Niistä riittäisikin juttua esseen verran!

kuva: weheartit

Pieni kampuskierros Goldsmithsin tapaan

Sain vihdoin kierreltyä kameran kanssa asuinympäristössäni ja yliopiston kampuksella. Tervetuloa kierrokselle katselemaan millaisissa maisemissa minä oikein täällä asun ja opiskelen! Kaikenlaisten katutaidemuotojen määrä on täällä huomattava, koska on kyse taideyliopistosta. Kampukselta ja lähialueelta löytyykin ties minkälaista katseltavaa, tässä pientä kuvausta siitä mitä sieltä oikein löytyy!

Tällaisia maisemia näkyy kauppareissulla kohti Canary Wharfin pilvenpiirtäjiä, jotka näkyy myös meidän keittiön ikkunasta:

Näkyvimpiä osia kampuksesta on valtavan kokoinen rakennus jossa taideopiskelijat pitävät studioitaan. Harmikseni en tajunnut (?!) ottaa kuvaan oikealla näkyvää metallista hörselöä, joka on ainakin kuuleman mukaan inspiroinut Prinsessa Beatricen (joka opiskeli täällä) kuninkaallisissa häissä pitämän erikoisen hatun. 

Violetissa rakennuksessa on Student Unionin kahvila ja baari, legendaarinen The Stretch!

Meidän yliopistolla on oma pieni teatterikin. Täällä voi siis opiskella myös draamaa.

Yliopiston kuntosali löytyy myös kampukselta:

Uusin rakennuksista on tosi hulppea Media and communications-opiskelijoiden rakennus:

Näkymä päärakennukselle päin:

Sisäänkäynti yliopiston kirjastoon:

Päärakennus toiselta puolen katsottuna:

Tällaisissa maisemissa täällä siis opiskellaan! Kampus on tosiaan hyvin yhtenäinen ja kaikki on lähellä. Lisäksi löytyy mm. kauppa ja muita palveluita. Ihmiset ovat mielenkiintoisen näköisiä ja yleinen fiilis on hyvällä tapaa boheemi. Suurin osa opiskelijoista opiskeleekin jotain taiteeseen, yhteiskuntaan tai kulttuuriin liittyvää joten tyylien kirjo on valtava. Koskaan ei ole tylsää ihmetellä ja ihastella kanssaopiskelijoita. ;)

Toivottavasti viihdyit kierroksella!

Suurkaupungin miinuspuolia

Vaikka Lontoo on kuin suuri aarrearkku kulttuurin, shoppailun ja kaikenlaisten vaihtoehtojen suhteen ei arki täälläkään ole täydellistä. Täälläkin kiukuttaa, kenkä hiertää, nälkä kaihertaa vatsassa tai nuha saa nenän punaiseksi. Ihmismäärä ahdistaa, ruuhkassa joku etuilee, vauva itkee, Oyster-kortista loppuu matkat kesken. Se on sitä arkea, joka tosin tuntuu liikkuvan nopeutettuna ja satakertaisella volyymilla kun asuu suuressa kaupungissa.

Suurin shokki on ollut ihmisten määrä, se kuinka ihmisiä on ihan joka puolella ja koko ajan. Ja se että niillä on aina kiire. Vaikka ei tarvitsisikaan. Tarkkailin eräänä päivänä metroasemalla asiakaspalvelutiskin jonossa metron sisäänkäyntiporteille kiiruhtavia ihmisiä, joilla kaikilla tuntui olevan kiire ja nopea kävelytahti. Mietin mielessäni kuinkakohan monella mahtoi oikeasti olla syy kiirehtiä. Lontoon tahti on ripeä, kiireinen ja vakavan keskittynyt. Ihmiset puurtavat eteenpäin kuin junat, sillä eteenpäin on päästävä esteistä huolimatta. Olen huomannut saman tarttuneen omaankin menemiseeni, sillä huomaamatta kävelee ripeästi ja automaattisesti ärsyyntyy edessä pyöriville ihmisille. Lontoo tekee kärsimättömäksi, sen olen suureksi harmikseni huomannut.

Etenkin nyt opiskelun alettua ja muutettuani pois rauhallisilta perheiden suosimilta alueilta, olen joutunut huomaamaan joka puolella näkyvän köyhyyden. Resuisen näköisiä lapsiretkueita kulkee vanhempiensa kädestä roikkuen ja monella vastaantulijalla on jonkinlainen merkki siitä ettei rahaa ole tarpeeksi. Oma asuinalueeni on melko turvallinen ja viihtyisäkin, mutta lähiseuduilla on ns. "rough" alueita, joissa paikoin olot ovat varsin kurjat ja vaarallisetkin. Niitä onneksi voi vältellä, mutta ongelmat on pakko tiedostaa joka puolella täälläkin.

Melu on seikka johon minun on ollut erittäin vaikea tottua, se että aistiärsykkeitä tulee koko ajan tauotta. Alueellani sireenit huutavat kymmeniäkin kertoja päivässä, toisinaan jopa alle minuutin välein. Itselleni tämä on tuottanut tuskaa koska toisinaan melu tuntuu lähes kipuna korvissa.

Kaikki on suurkaupungissa kallista, etenkin kulkemiseen menee tuhottomasti rahaa. Oysteriin pitää lisätä tuon tuostakin lisää credittiä ja toisinaan täytyy suunnitella tarkkaan miten paljon aikookaan matkustaa jotta ei joudu maksamaan mansikoita. Toinen asia on kulkemisen monimutkaisuus minkä luulisi olevan helppoa, kunhan vain ottaa metron alle, mutta tosiasiassa päästäkseen kohteesta toiseen joutuu usein ottamaan neljäkin eri metroa. Usein vaihdot tapahtuvat kapeissa ja ruuhkaisissa metroaseman käytävissä, joskus niissä saa kulkea tovinkin ennen oikealle asemalaiturille löytämistä. Busseissa taas harvoin pääsee vähänkään kauemmas yhdellä bussilla ilman vaihtoa, tosin toisinaan niinkin voi käydä. Toisaalta Lontoo ei olisi Lontoo ilman metroa eli "tubea", vaikka välillä se mokoma kulkuväline kyllä aiheuttaa pahemman kerran turhautumista.

----------------

Tämä on taas näitä päiviä, jolloin tällaisen tekstin kirjoittaminen on otollisimmillaan. Aamulla pieni Suomi-ikävä nosti päätään, mutta mitäpä kotimaan ikävää ei suomalaisten blogien lukeminen ja artistien kuunteleminen helpottaisi! Tarvittiin vain jotain tuttua ja turvallista tämän kaaosmaisen arjen keskelle!

Pieni mainos

Olen alkuviikosta ahertanut erään uuden projektini kanssa, jonka nyt kerron sitten täälläkin. Olen jo pitkään haaveillut kunnollisen kuvablogin perustamisesta. Kaikenmoisia räpöstyksiähän olen vuosien mittaan aloitellut mutta nyt tuli innostus tehdä sellainen kuvablogi jossa olisi kunnolla edustettuna oma kuvakokoelma.

Pidemmittä turinoitta, tervetuloa siis!

Lauantainen kaupunkikierros

Päätin tänään lähteä hieman kiertelemään ympäri Lontoota, tosin jostain kumman syystä päädyn joka paikkaan aina Oxford Streetin kautta. Sen jätin kuitenkin nopeasti taakseni tungoksineen ja suuntasin pitkästä aikaa Carnaby Streetille.

Tässä hieman kuvasatoa päivän kiertelyistä.

Esimerkki Lontoon mahtavasta kansainvälisyydestä :D