maanantai 26. maaliskuuta 2012
Lauantai Hyde Parkissa
Lauantaina nautin auringonpaisteesta hyvän ystävän kanssa Hyde Parkissa. Kuljeskeltiin ympäriinsä ja ihasteltiin kevättä.
perjantai 23. maaliskuuta 2012
Vastauksia kysymyksiin
Tässä olisi nämä vastaukset kysymyksiin, joita sai esittää aiemmassa merkinnässä. Kiitos kysymyksistä ja toivottavasti antamistani vastauksista on apua!
Annika sanoi...
Näin toisena lontoolaisena voisin mielenkiinnosta kysyä että mikä on sun mielestä parasta ja mikä on ikävintä Lontoossa asumisessa?
Parasta on ehdottomasti se, että Lontoo tarjoaa niin paljon kaikkea. Löytyy kulttuuria laidasta laitaan, historiaa, mielenkiintoisia paikkoja, puistoja, shoppailua.. Se on niin monipuolinen kaupunki. Ihanaa on myös se, että Lontoo elää aina eikä missään ole koskaan täysin tyhjää. Ihmisiä on mielenkiintoista tarkkailla ja aina jossain on joku ravintola tai kahvila auki. Kaikki on helposti saatavilla. Ikävintä on melu ja saaste, sekä toisinaan kiireisyys ja ihmismäärä. Se on toisinaan todella ylikuormittavaa kun sitä joutuu kestämään joka päivä.
Anonyymi sanoi...
Näin toisena lontoolaisena voisin mielenkiinnosta kysyä että mikä on sun mielestä parasta ja mikä on ikävintä Lontoossa asumisessa?
Parasta on ehdottomasti se, että Lontoo tarjoaa niin paljon kaikkea. Löytyy kulttuuria laidasta laitaan, historiaa, mielenkiintoisia paikkoja, puistoja, shoppailua.. Se on niin monipuolinen kaupunki. Ihanaa on myös se, että Lontoo elää aina eikä missään ole koskaan täysin tyhjää. Ihmisiä on mielenkiintoista tarkkailla ja aina jossain on joku ravintola tai kahvila auki. Kaikki on helposti saatavilla. Ikävintä on melu ja saaste, sekä toisinaan kiireisyys ja ihmismäärä. Se on toisinaan todella ylikuormittavaa kun sitä joutuu kestämään joka päivä. Pauliina sanoi...
Muakin kiinnostaa kuulla siitä millasta Lontoossa on asua. Kysynpä vaikka että millainen Lontoo on asuinpaikkana muihin kaupunkeihin verrattuna, joissa oot asustellut?
Lontoossa asuminen on todella asumista suurkaupungissa. Sen todellisen luonteen on alkanut ymmärtää vasta nyt pidemmän ajan päälle, asuttuani täällä vuoden. Toisinaan arki tuntuu kuin taistelulta viidakossa, sillä erotuksella että täytyy selvitä betonin, kiireen ja melun keskellä päivästä toiseen. Ihmiset tuuppivat, sireenit huutaa kymmenen minuutin välein, kaupassa saa jonottaa puoli tuntia. Lista voisi jatkua. Pienessä kaupungissa kasvaneena tämä tuntuu toisinaan uuvuttavalta. Kuitenkin nämä seikat korostuvat lähinnä huonoina ja väsyneinä päivinä. On onneksi myös aina iloittava kaikesta ihanasta mitä täältä löytyy.
Arki täällä tuntuu toisinaan kolhuisemmalta kuin pienessä kaupungissa. Arki on arkea missä tahansa. Muihin kaupunkeihin verrattuna Lontoo on saasteisempi, meluisempi, levottomampi ja uuvuttavampi. Maastricht oli pieni eurooppalainen kaupunki mukulakivikatuineen ja keskustoreineen, kaunis ehdottomasti. En kokenut sitä omakseni ollenkaan enkä viihtynyt siellä niin hyvin kuin olisin voinut. Sydney oli kaupunki jonka tunsin kodiksi ja jossa luonto ja rauha olivat sopivasti lähellä. Sydney ei edes kunnolla tuntunut suurkaupungilta.
Arki täällä tuntuu toisinaan kolhuisemmalta kuin pienessä kaupungissa. Arki on arkea missä tahansa. Muihin kaupunkeihin verrattuna Lontoo on saasteisempi, meluisempi, levottomampi ja uuvuttavampi. Maastricht oli pieni eurooppalainen kaupunki mukulakivikatuineen ja keskustoreineen, kaunis ehdottomasti. En kokenut sitä omakseni ollenkaan enkä viihtynyt siellä niin hyvin kuin olisin voinut. Sydney oli kaupunki jonka tunsin kodiksi ja jossa luonto ja rauha olivat sopivasti lähellä. Sydney ei edes kunnolla tuntunut suurkaupungilta.
Anonyymi sanoi...Miten oot kokenut opiskelut? Mitenköhän kohtuullisella, ei mitenkään hienolla englannilla mahtaisi pärjätä yliopistossa? Onko englantilaisiin ollut helppo tutustua? entäpä onko kaikkien helppo aina löytää paikallinen poikaystävä mukaan kuvioihin? ;)
Opiskelut ovat sujuneet ihan hyvin. Englannin kanssa ei ole ollut ongelmia, sillä olen opiskellut aiemminkin englanniksi yliopistotasolla. Mutta sanoisin että englantiin opiskelukielenä oppii kyllä tottumaan, se vaatii alussa aikansa usein mutta kieli kehittyy ihan koko ajan. Omalla kohdallani kehitys on ollut vuodessa huima! Ei missään nimessä kannata lannistua jos alussa tuntuu olevan hukassa, siitä pääsee varmasti yli. Kannattaa käyttää englantia ahkerasti arjessa mukana ja kaverit on mahtava apu oppimaan sanastoa.
Englantilaisiin on suhteellisen helppo tutustua. Yliopiston bileissä kavereita löytyy varmasti aina ja opiskelujen alussa pidettävä Fresher's week on paras tapa aloittaa ystävien hankinta. Poikaystävä on varmasti melko helppo löytää omasta yliopistosta, bileitä on joka viikko ja tutustuminen on helppoa. Omassa yliopistossani sen humanistis-taidepainotteisuuden vuoksi pojat ovat vähemmistössä, mikä on meille ollut aika harmi. :D
Maria sanoi...
Olen seuraillut blogiasi mielenkiinnolla ja on ollut hauska lukea kokemuksistasi eri maissa :)En ole aikaisemmin kommentoinut, mutta olen lähdössä Maastrichtiin opiskelemaan, jos sinne pääsen, joten olisi kiva saada tietää siitä vielä vähän lisää:
1. Miten koit Maastrichtissa asumisen? Mikä oli parasta ja mikä epämiellyttävintä?
2. Vaikuttiko myös asuinpaikka päätökseesi lopettaa opinnot Hollannissa? Tarkoitan tällä lähinnä sitä, että koitko jonkin ko. maassa niin vaikeaksi, että se suoraan vaikutti päätökseesi?
3. Mistä maista olivat opiskelijat sinun luokallasi kotoisin? Olen saanut sen käsityksen, että siellä olisi paljon saksalaisia. Muodostivatko samasta maasta tulleet aina oman kuppikuntansa vai olivatko kaikki kaikkien kanssa?
4. Pääsevätkö todella melkein kaikki sisään? Luin aikaisemmasta postauksestasi, että näin olisi, mutta tuntui vain niin uskomattomalta, että oli pakko vielä varmistaa. :D
Kiitos jo valmiiksi vastauksistasi :)
1. Maastricht oli ihan kiva pieni eurooppalainen kaupunki. Rakennukset olivat kauniita ja kadut tunnelmallisia mukulakivineen. Siellä oli mielestäni hyvin eurooppalainen tunnelma. Viikonloppuisin keskusta täyttyi turisteista. Maastricht on täynnä opiskelijoita, joten ympärillä on paljon nuorta porukkaa. Iltaisin keskustassa on ihana kävellä kun joka puolella on pieniä kojuja, vohveleita ja hot dogeja. En itse kuitenkaan niin kovasti viihtynyt erityisesti opinnoissani eikä kaupunkikaan sen kummemmin saanut ihastumaan (tosin viihtyisä ja kiva se oli), että olisin sinne jäänyt.
Itselleni epämiellyttävintä oli ajoittain todella töykeät ihmiset sekä tekemisen puute viikonloppuisin. Itselleni kaupunki oli vähän liian hiljainen. Ihastuttavinta oli tunnelmallisuus ja eurooppalaisuus jotka aiemmin jo mainitsinkin. Lisäksi joenvarsi on todella kaunista aluetta.
2. En kokenut hollantilaista kulttuuria itselleni viihtyisäksi ja kielen osaamattomuus aiheutti vaikeuksia. Englannilla pärjäsi yliopistolla tietysti erittäin hyvin, mutta toisinaan sen kanssa oli ongelmia arjen asioissa ja etenkin virastoissa. Kaupunki oli vähän liian rauhallinen makuuni enkä kokenut sitä tarpeeksi virikkeeliseksi että siellä olisin jaksanut kolmea vuotta asua. Nämä kaikki siis vaikuttivat sen lisäksi että koin opinnot ja alan itselleni myös aivan vääränlaisiksi.
3. Opiskelijoita oli ympäri Eurooppaa: Italiasta, Espanjasta, Turkista, Englannista. Saksasta oli todella paljon opiskelijoita, sama pätee kaikkiin tiedekuntiin. Saksaa kuulee ihan jatkuvasti. Maastricht ja sen yliopisto ovat todella kansainvälisiä. Vaihto-opiskelijoita on myös ilmeisesti todella paljon. Suomalaiset ovat myös erittäin hyvin edustettuina. Tiedän ainakin kymmenen siellä opiskelevaa/opiskellutta suomalaista. Yksi tuutoreista (opettaja pbl-tutoriaaleissa) oli myös suomalainen.
4. Silloin kun hain pääsivät kaikki sisään ainakin omaan tiedekuntaani. Karsinta tapahtuu ensimmäisen vuoden jälkeen jolloin täytyy saada tietty määrä opintopisteitä tai joutuu keskeyttämään opinnot. Karsinta on melko tiukkaa ja omassa tiedekunnassa toiselle vuodelle siirtyy vain noin puolet.
2. Vaikuttiko myös asuinpaikka päätökseesi lopettaa opinnot Hollannissa? Tarkoitan tällä lähinnä sitä, että koitko jonkin ko. maassa niin vaikeaksi, että se suoraan vaikutti päätökseesi?
3. Mistä maista olivat opiskelijat sinun luokallasi kotoisin? Olen saanut sen käsityksen, että siellä olisi paljon saksalaisia. Muodostivatko samasta maasta tulleet aina oman kuppikuntansa vai olivatko kaikki kaikkien kanssa?
4. Pääsevätkö todella melkein kaikki sisään? Luin aikaisemmasta postauksestasi, että näin olisi, mutta tuntui vain niin uskomattomalta, että oli pakko vielä varmistaa. :D
Kiitos jo valmiiksi vastauksistasi :)
1. Maastricht oli ihan kiva pieni eurooppalainen kaupunki. Rakennukset olivat kauniita ja kadut tunnelmallisia mukulakivineen. Siellä oli mielestäni hyvin eurooppalainen tunnelma. Viikonloppuisin keskusta täyttyi turisteista. Maastricht on täynnä opiskelijoita, joten ympärillä on paljon nuorta porukkaa. Iltaisin keskustassa on ihana kävellä kun joka puolella on pieniä kojuja, vohveleita ja hot dogeja. En itse kuitenkaan niin kovasti viihtynyt erityisesti opinnoissani eikä kaupunkikaan sen kummemmin saanut ihastumaan (tosin viihtyisä ja kiva se oli), että olisin sinne jäänyt.
Itselleni epämiellyttävintä oli ajoittain todella töykeät ihmiset sekä tekemisen puute viikonloppuisin. Itselleni kaupunki oli vähän liian hiljainen. Ihastuttavinta oli tunnelmallisuus ja eurooppalaisuus jotka aiemmin jo mainitsinkin. Lisäksi joenvarsi on todella kaunista aluetta.
2. En kokenut hollantilaista kulttuuria itselleni viihtyisäksi ja kielen osaamattomuus aiheutti vaikeuksia. Englannilla pärjäsi yliopistolla tietysti erittäin hyvin, mutta toisinaan sen kanssa oli ongelmia arjen asioissa ja etenkin virastoissa. Kaupunki oli vähän liian rauhallinen makuuni enkä kokenut sitä tarpeeksi virikkeeliseksi että siellä olisin jaksanut kolmea vuotta asua. Nämä kaikki siis vaikuttivat sen lisäksi että koin opinnot ja alan itselleni myös aivan vääränlaisiksi.
3. Opiskelijoita oli ympäri Eurooppaa: Italiasta, Espanjasta, Turkista, Englannista. Saksasta oli todella paljon opiskelijoita, sama pätee kaikkiin tiedekuntiin. Saksaa kuulee ihan jatkuvasti. Maastricht ja sen yliopisto ovat todella kansainvälisiä. Vaihto-opiskelijoita on myös ilmeisesti todella paljon. Suomalaiset ovat myös erittäin hyvin edustettuina. Tiedän ainakin kymmenen siellä opiskelevaa/opiskellutta suomalaista. Yksi tuutoreista (opettaja pbl-tutoriaaleissa) oli myös suomalainen.
4. Silloin kun hain pääsivät kaikki sisään ainakin omaan tiedekuntaani. Karsinta tapahtuu ensimmäisen vuoden jälkeen jolloin täytyy saada tietty määrä opintopisteitä tai joutuu keskeyttämään opinnot. Karsinta on melko tiukkaa ja omassa tiedekunnassa toiselle vuodelle siirtyy vain noin puolet.
Maria sanoi...Tuli vielä sellainen mieleen, että millainen sää siellä Maastrichtissa oli? Kuinka kylmä oli talvella keskinmäärin ja koska saapui kevät?
Talvi oli melko leuto verrattuna Suomeen. Suhteellisen lämpimiä säitä riitti lokakuulle. Syksy oli aurinkoinen ja kaunis, talvella oli paljon sadetta ja etenkin räntää. Lunta tuli joulukuussa. Kevätlukukautta en siellä enää ollut, mutta tietääkseni kevät alkaa melko aikaisin. Säät lämpenevät maaliskuulla ja huhtikuussa ollaan jo lämpimissä keleissä.
Talvi oli melko leuto verrattuna Suomeen. Suhteellisen lämpimiä säitä riitti lokakuulle. Syksy oli aurinkoinen ja kaunis, talvella oli paljon sadetta ja etenkin räntää. Lunta tuli joulukuussa. Kevätlukukautta en siellä enää ollut, mutta tietääkseni kevät alkaa melko aikaisin. Säät lämpenevät maaliskuulla ja huhtikuussa ollaan jo lämpimissä keleissä.
sunnuntai 18. maaliskuuta 2012
Primrose Hill & Regent's Park
Vietin sunnuntain (joka oli täällä äitienpäivä) pienestä sateesta huolimatta ihanilla Primrose Hillin ja Regent's Parkin alueilla kävellessä. Tarkoitus oli myös vuokrata pyörä, mutta sää oli sen verran kolea että täytyi jättää pyöräily lämpimämmille keleille. Tuulinen sää ja äitienpäiväsunnuntai olivat houkutelleet ihmisiä mm. lennättämään leijojaan ja viettämään päivää puistoon. Oli aivan ihanaa olla rauhallisuudessa ja puhtaamman tuoksuisessa ilmassa nauttien vehreydestä silmänkantamattomiin.
torstai 15. maaliskuuta 2012
The Game plan
Eilen loppuivat ensimmäisen vuoden luennot, mikä aiheutti kyllä todella surrealistisen tunteen sillä ollaan vasta kevään alussa. Nyt onkin aika saada valmiiksi tämän lukuvuoden loput tehtävät, eli edessä on kolme esseetä sekä koe. Aurinko on paistanut lähes joka päivä ja se alkaakin jo lämmittää ihanasti. Kampuksella sijaitsevalla greenillä eli suurella ruohoalueella on tullut istuskeltua auringossa useampana päivänä monen muun kanssanautiskelijan kanssa.
Nyt on kuitenkin aika aloittaa The Game Plan, kolmen esseen kirjoitus! Sivussa toivottavasti paljon kaukokaipuuta ja suunnitteluja, sekä tietysti ihanasta keväästä nautiskelua. Hassua miten tämä lukuvuosi hujahti vain!
Edellisessä kirjoituksessani pyysin kysymyksiä kaikesta mikä vain herättää kiinnostusta tähän blogiini, opiskeluun, matkusteluun ja muuhun liittyen. Vielä ehtii kysyä ensi maanantaihin mennessä! Ja olisi mahtavaa jos niitä kysymyksiä vielä runsaasti satelisi, niihin kun mielelläni vastaan ja autan. :) Kiitos!
Nyt on kuitenkin aika aloittaa The Game Plan, kolmen esseen kirjoitus! Sivussa toivottavasti paljon kaukokaipuuta ja suunnitteluja, sekä tietysti ihanasta keväästä nautiskelua. Hassua miten tämä lukuvuosi hujahti vain!
 |
| Tästä se alkaa! Löysin vahingossa teoksen jossa on toisena kirjoittajana ollut suomalainen tutkija. |
 |
| Tätä kuvaa täytyy katsella toisinaan pitäen tulevaisuussuunnitelmat mielessä esseeahdistuksen iskiessä :) |
Edellisessä kirjoituksessani pyysin kysymyksiä kaikesta mikä vain herättää kiinnostusta tähän blogiini, opiskeluun, matkusteluun ja muuhun liittyen. Vielä ehtii kysyä ensi maanantaihin mennessä! Ja olisi mahtavaa jos niitä kysymyksiä vielä runsaasti satelisi, niihin kun mielelläni vastaan ja autan. :) Kiitos!
torstai 8. maaliskuuta 2012
Saa kysyä!
Kysy!
Kysyä voi esimerkiksi Lontooseen tai siellä asumiseen/opiskeluun/työskentelyyn, matkusteluun, Hollantiin, Australiaan tai melkeinpä mihin tahansa asiaan liittyen. Jonkin verran vastauksia saattaa löytyä edellisistä postauksista, jotka löytyvät aihealuettain tuolta oikealta valikosta. Tykkään vastailla kysymyksiin, joten niitä saa laittaa useampiakin!
Edelliskertaisien kysymysten vastauksia löytyy täältä!
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Vuosi Lontoossa
Olen nyt asustellut Lontoossa yhtä mittaa vuoden, jonka kunniaksi ajattelin muistella hieman kulunutta vuotta ja kertoilla eri ajanjaksojen tapahtumia.
Helmikuun lopussa 2011 palattuani juuri vajaan kuukauden Australian reissulta koitti edessä uusi seikkailu ja Au pairin työ Lontoossa. Jännittyneenä ja innoissani pakkasin tavarat ja suuntasin kolmilapsisen perheen uudeksi Au pairiksi. Vauhtia ja totuttelua riitti hieman alle 2-vuotiaan, 5-vuotiaan sekä 7-vuotiaan kaitsemisessa. Melun ja touhun määrä oli pieni shokki aluksi, mutta pian arkeen tottui ja työ oli mukavaa.
Huhtikuussa saapuivat helteet ja ihana auringonpaiste. Paikallisten mukaan huhtikuu on se Britannian kesä. Ja niin se taisi ollakin! Päivät kuluivat lämpöisessä auringossa paistatellessa työn ohessa. Rusketustakin ehti kerryttää hiukan ja kuumuus oli ihanaa. Teimme Au pair-ystävien kanssa päiväretken Brightoniin, joka oli ihana merenrantakaupunki. Ilmassa oli aitoa englantilaista kesänostalgiaa. Tietysti söimme rantakojussa fish & chipsit.
Toukokuussa ja kesäkuussa oli aavistuksen viileämpää. Työ piti kiireisenä ja arkeen mahtui mukavia hetkiä lasten kanssa kuten mansikanpoimintaretki Lontoon ulkopuolella sijaitsevalle pienelle tilalle sekä ihana Kew Gardens-kiertelyretki. Siellä oli todella kaunista!
Heinäkuussa työni kyseisessä perheessä oli jo päättynyt ja koska en halunnut vielä lähteä Lontoosta, etsin uuden perheen. Töitä oli melkein tuplasti enemmän ja kahden alle kouluikäisen kanssa arki oli stressaavaa. Ehdin kuitenkin nauttia muutamista lämpimistä päivistä ja kävimme mm. Thamesin risteilyllä jokimaisemia katselemassa.
Lokakuussa alkoivat opiskelut ja arki. Pidin kurssistani ja ystävystyin hyvin muutamien kämppisten kanssa.
Maaliskuu meni totutellessa Lontoon menoon ja perheen arkeen. Löysin ensimmäiset Au pair-ystävät ja aiemmin enimmäkseen yksin kierreltyäni sain jakaa yhteiset tutkimusreissut ympäri tätä valtavaa kaupunkia. Kevät alkoi kukoistaa kukkien muodossa - erityisesti ihastuttivat magnoliapuut ja muut kukkivat puut. Lontoon kevät oli todella kaunis!
Huhtikuussa saapuivat helteet ja ihana auringonpaiste. Paikallisten mukaan huhtikuu on se Britannian kesä. Ja niin se taisi ollakin! Päivät kuluivat lämpöisessä auringossa paistatellessa työn ohessa. Rusketustakin ehti kerryttää hiukan ja kuumuus oli ihanaa. Teimme Au pair-ystävien kanssa päiväretken Brightoniin, joka oli ihana merenrantakaupunki. Ilmassa oli aitoa englantilaista kesänostalgiaa. Tietysti söimme rantakojussa fish & chipsit.
Elokuussa työstressin lisäksi pulmaa aiheuttivat yliopistovalinnat, jotka onneksi kääntyivät hyvin ja sain paikan yliopistosta. Kävimme Au pair-ystäväni kanssa viikonloppureissulla Newquayn pikkukaupungissa Cornwallissa. Otimme surffitunteja ja ihmettelimme englantilaista rannikkoelämää.
Syyskuussa muutin työni päätyttyä hetkeksi hostelliin, joka oli hienoimpia ikinä vierailemistani hostelleista. Vierailin Suomessa reilun viikon ja sen jälkeen muutin yliopiston asuntolaan seitsemän kämppiksen kaveriksi. Oli todella jännittävää hypätä uuteen seikkailuun, mutta siitä on seurannut paljon hienoa. Vietin railakkaan Fresher's Weekin joka tarjosi lähes joka ilta jotain ohjelmaa meille yliopiston aloittaville.
Marraskuussa ja joulukuussa opiskelut muuttuivat stressaavemmiksi mutta mielenkiintoisia juttuja oli paljon edelleen. Lähennyin kämppisten kanssa ja meillä oli monta hauskaa iltaa yhdessä. Ennen joulua matkasin Suomeen kahdeksi viikoksi ja palasin uudeksivuodeksi Lontooseen. Uusi vuosi vaihtui kahden jo Lontoosta muuttaneet vierailevan Au pair-ystävän kanssa.
Tammikuussa ja helmikuussa riitti kiirettä pankkitilin avaamisen ja työpaikassa aloittamisen kanssa. Aloitin siis satunnaiset työt yliopiston oppilaskunnan ylläpitämässä päiväkodissa. Paljon kaukokaipuuta ja haaveita.
Maaliskuu on alkanut nyt ja edessä odottavat muutamat esseet jotka täytyy saada valmiiksi. Luennot päättyvät kuitenkin jo tässä kuussa, joten aikataulu muuttuu joustavammaksi.
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Olipa kerran.. pankkitilin avaaminen
Olin kuullut huhuja että Briteissä olisi melkoisen vaikeaa avata pankkitili. Otin kuitenkin haasteen vastaan joulukuussa kun työpaikan saannin vuoksi oli edessä pankkitilin avaaminen. Voi kuinka suuren palan olinkaan puraisemassa..
Joulukuussa marssin siis yliopistoni pankkikonttoriin tilin avaamisen merkeissä. Asiat alkoivat sujua hyvin ja pankkisetä naputteli tietoni koneelle. Olin tietoinen että kyseinen konttori olisi sulkeutumassa muutaman viikon kuluttua säästösyistä lähes kokonaan ja pankkiasiat täytyisi joitaa toisessa saman pankin konttorissa. No, minä laitoin paperit menemään ja toivoin parasta. Samaan aikaan oli myös stressin aiheena pakkaaminen joululomaa varten ja pian koittava Suomeen lomalle lähtö. En sitten ehtinyt kiikuttamaan loppuja papereista konttoriin ennen sen sulkeutumista ja kotiin lähtöä, joten sovimme että hoidan asiat loman jälkeen toisessa konttorissa. Loman jälkeen konttori 2:ssa kävi ilmi että hups, olikin ollut 2 viikkoa aikaa toimittaa paprut perille joten loman vuoksi se aika oli umpeutunut.
Eipä muuta kuin uudelleen pankkiin ja asiat rullaamaan. Minulle neuvottiin että voin avata opiskelijatilin. No, hainpa sitten opiskelijatiliä. Kyseisen konttorin kanssa asointi oli tuskaisen hidasta ja vaivalloista joten kokeilin erästä konttori 3:sta. Sieltä sanottiin että jahas, etpäs olekaan kelvollinen opiskelijatilille koska olet EU-opiskelija. Okei, no tyhjin käsin siis takaisin kotiin ja uutta yritystä. Konttori 4:n kanssa tökkivät asiat myös enkä päässyt sovittuun tapaamiseen töiden vuoksi joten päätin konttorin kaueamman sijainninkin puolesta suosiolla yrittää vielä konttori 2:ssa. No, sieltä sanottiin että haepas opiskelijatiliä. Yritin kysellä että olenko siihen varmasti kelvollinen kun en kuulemma ole. Passinkin tarkastivat ja vakuuttelivat että olet kelvollinen. No, laitoin hakemuksen ja kaksi viikkoa piti odottaa postissa tilitietoja. No, kuinkas kävikään. Odotin 4 viikkoa ja sitten marssin jo vihaisena konttoriin ja sielläpä sitten pitkän odottelun jälkeen selvisikin että hups, enpäs olekaan kelvollinen kansalaisuuteni puolesta opiskelijatilille. Ärräpäät olivat kyllä lähellä ulospurkautumista siinä vaiheessa. Minua kehotettiin lähettämään netissä hakemus basic-tiliä varten. Kun menin konttoriin sitten sitä avaamaan kuten oli käsketty, oli vastauksena ettei sitä sitten voitu avata ennen kuin basic-tilin tiedot olisivat postissa tulleet.. Kokeilin vielä konttori 4:ää jos siellä väki olisi pätevämpää ja pystyisi avamaan tilini mutta eivät voineet. Ohjasivat konttori 3:seen jossa kuulemma voisivat avata samantien. Aikatauluni oli työssä jo olemisen vuoksi kiireinen ja deadline tilitietojen ilmoittamisille kuumotti jo. Sinne siis menin mutta siellä sanoivat vain että kyseiset henkilöt jotka näitä tilejä avaavat eivät nyt satu olemaan töissä tänään.
Tässä vaiheessa kiukusta kiehuen irtisanoin kaiken yhteistyön tämän pankin kanssa ja yritin kahta muuta pankkia joista toisessa oli prosessi liian hankala kiireisen aikataulun vuoksi mutta onneksi ihanan ystävällinen pankin työntekijä neuvoi minut kolmanteen pankkiin jossa kuulemma avattaisiin helposti kansainvälisille opiskelijoille tili. Sinne siis! Muutaman minuutin keskustelun jälkeen minulla oli kahden päivän päähän tapaaminen pankkitilin avaamiseksi. Ja tapaamisessa meni noin puoli tuntia ja tilini oli avattu. Kortti tipahti postiluukusta muutaman päivän kuluttua. Mikä suuri helpotus! 3 kuukautta kestänyt tuskainen vyyhti siis avautui ja nyt pankkitili on toiminnassa!
Sanon siis vinkkinä kaikille Britteihin tuleville opiskelijoille että olkaa tarkkoja pankkitilin avaamisen kanssa ja valitkaa pankkinne kerralla huolella! :)
perjantai 2. maaliskuuta 2012
Se on täällä taas..
.. nimittäin Australia-ikävä.
Kaikki varmaan tietävät miltä tuntuu kun ikävöi paikkaan josta joutui lähtemään mutta jossa ehti saada upeita muistoja ja johon tuntui kuuluvansa. Minua on kaihertanut tämä ikävä jo vuosia, eikä maahan pääsy viisumien ja muiden järjestelyjen suhteen todellakaan ole helppoa. Täytyy siis ainakin unelmoida - ja siinä sivussa punoa pakosuunnitelmia tuonne upeaan maahan.
Lontoo on tuntunut harmaalta ja niin meluisalta ja saasteiselta taas, että mieli haikailee jonnekin missä on hiljaisempaa ja ilma on raikas. Onneksi kevät on saapunut kuitenkin tännekin ja aurinkokin jaksaa paistella enemmän. Viikonloppuna toivottavasti suuntaan nauttimaan Lontoon puistoista, jotka ovat kyllä suuren suuri pelastus betonin ja pakokaasun keskellä.
Tässä pieni videonpätkä ihanasta Sydneystä, joka on siis tehty EF:n kielikurssia mainostaen Mielestäni se kuvaa hyvin myös Australiaa ja sen rentoa elämäntapaa. Olen katsonut sen jo ainakin sata kertaa ja ikävöinyt tuonne kullankeltaiseen aurinkoon ja lämpöön. Nauttikaa tekin! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)