kaukokaipuuta ja opiskelijaelämää Lontoossa

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Kesän merkkejä


Mistä tietää että Sydneyssä ollaan lähestymässä kesää?

- Iltaisin on vielä valoisaa ja aurinko laskee vasta kahdeksan maissa, tämä on yksi positiivisimmista kesän merkeistä sillä talvella jopa täälläkin aurinko laskee jo viiden aikaan

- Lämpömittari kohoaa hurjiin lukemiin (eilen kevään lämpöennätys Sydneyssä, +37c mutta kotimittari näytti neljääkymmentä..)

- Kahvilat ja ravintolat muuttuvat lähes ulkoilmapaikoiksi avaamalla suuret ikkunansa niin että sisällä syödessä tuntuu lähes kuin olisi ulkona

- Uimarannat täyttyvät itseään kilpaa grillaavista ihmisistä joiden rusketuksen väriskaala vaihtelee vitivalkoisesta kirkaanpunaiseen ja pavunruskeaan

Manly Beach

- Ihmiset tulevat muutenkin enemmän viettämään aikaa rannalle, myöskin iltaisin. Eilen kahdeksan jälkeen Coogee Beach vilisi ihmisiä joista rohkeimmat vielä pulahtivat tummaan mereen

- Kaduilla kulkee ihmisiä surffilaudat kainaloissa ja thongsit eli varvassandaalit jalassa, toisinaan myös avojaloin mikä on täällä ihan normaalia kesäisin

- Kasvisto kukoistaa ja väriloisto on aivan upea

- Silloin tällöin törmää lähes hiirenpoikasen kokoisiin torakoihin, joita saattaa tulla kävelytielläkin vastaan aiheuttaen etenkin hämärässä edelleen säikähtämisen

- Ulkona ei ole juuri koskaan hiljaista, ei sillä että talvellakaan olisi täällä Australiassa, mutta lämmön lisääntyessä heinäsirkat soittavat äänekkäänä illan hämärtyssä lukuisista papukaijoista ja lintulajeista puhumattakaan.. (mikä ei ole maailman ihaninta enää silloin kun yrittää kuumuuden takia nukkua ikkuna auki.. nimim. alkuaikoina kookaburran nauruun herännyt)

------

Tänään tosin kärsitään eilisen superhelteen jälkeen taas "takatalvesta", tosin Australian sellaisesta lämpötilan ollessa kuitenkin noin kahdessakymmenessä. Eilinen paahde oli kyllä jo melkoinen, tuulikin muistutti hiustenkuivaajan puhallusta kuumudellaan..

On omituinen olo kun lähitulevaisuus onkin yhtäkkiä edessä, vaikka niin kauan ehti tottua ajatukseen että siihen on vielä kuukausia aikaa. Täytyy totutella ajatkseen tavaroiden pakkaamisesta, kaikkien näiden kuukausien aikaisen elämän kasaamisesta laukkuihin ja sen siirtämisestä toisaalle. Ajatuskin hengästyttää! Täytyy päättää mihin osaan kaupunkia haluaa taas asettua, löytää työpaikka.

Olen haaveillut nyt kovasti matkustamisesta. Rinkka selkään, junalippu kouraan ja suunnaksi seikkailu! Australian pitkien välimatkojen kanssa täytyy todella miettiä minne haluaa lähteä koska joka paikkaan on pitkä matka. Onneksi aina yhtä upea Blue Mountains on vain kivenheiton päässä Sydneystä, joten sinne ei ole vaiva eikä mikään pistäytyä karkuun suurkaupungin kiirettä. Täällä Sydneyssä on kuitenkin ihanan rauhallinen olo, tuntuu ettei kaipaa minnekään muualle, ainakin useimmiten. Kotona Suomessa oli jatkuvasti levoton olo ja mielessä pyörivät haaveet ties mistä maailmankolkista, mutta täällä olo on rauhallinen. Kuitenkin nyt täällä 7 kuukautta oltuani tekisi mieli ottaa kaukojuna Pohjoisen paratiisirannoille.. Joulukuun kuviot ovat suurimmalta osin auki, joten kuka tietää mitä silloin keksin..

1 kommentti:

Hoopa kirjoitti...

Kivablogi sulla :) Tuli kauhee ikava Manlyyn kun nain noi pari kuvaa! :)