Kotoa lähdöstä on kulunut nyt tasan 3 kuukautta, huomenna tulee sama summa täyteen täällä uudessa kotikaupungissa Sydneyssä! Hurjalta tuntuu että täällä on tosiaan jo näin kauan asusteltu.. Mutta kai se on niin että aika kuluu kun on hauskaa ja menee hyvin. Edelleenkään ei kulttuurishokista tai suuremmasta koti-ikävästä ole tietoakaan, mikä on vain erittäin positiivinen asia. Arkistunut elämä on kyllä, mutta hyvällä tavalla kuten aiemmin kirjoittelin. Alkaa oppia australialaisen arjen pelisäännöt. Silti joka kerta kun menen katsomaan auringolaskua meren rantaan ja näen kaukana ulapalla lipuvat laivat, tulee hurjan jännä olo. Silloin muistan aina kuinka elän parhaillaan unelmaani.
Minulle on alkanut täällä muodostua jo suosikkireittejä ja paikkoja. Olen alkanut oppia bussit ja junat joilla kulkea. Junasysteemi on muuten yllättävän helppo täällä. Vastaa hyvin paljon Lontoon metrosysteemiä joka myöskin yllätti mutkattomuudellaan. Bussien kanssa sensijaan on välillä ollut hiukan hiustenhalkomista, mutta kummasti sitä (lähes) aina perille pääsee.
Mutta enpäs jaarittele siitä enempää, nyt hieman suosikkipaikkoja täällä Sydneyssä. Voilá!
George Street
Katu jota on tullut vaellettua edestakaisin hurjat määrät. Se on pitkä katu, ja sijaitsee aivan kaupungin keskustassa eli Cityssä kuten paikalliset kutsuvat. George Streetillä sijaitsee paljon liikkeitä ja ravintoloita, muutaman mainitakseni nyt ainakin Virgin Megastoren musiikkikauppa, nämä perus hampurilaisravintolat, elokuvateatterikeskus, Pizza Hut, Krispy Kreme (donitseja ja pirtelöitä, suosittelen!), lukuisia vaatekauppoja, baareja sekä muutama kotoisa pubi. Myös hyväksi keikkaklubiksi todettu Tavastia-tyylinen Metro Theatre (kuvassa alla) sijaitsee tällä samalla kadulla.
Viikonloppultaisin ulos lähtiessä aloitan tieni yleensä tältä kadulta joka onkin viikonloppuöisin täynnä vilskettä. En vain voi olla rakastamatta sitä tunnelmaa, ruokien tuoksua joka kantautuu ruokapaikoista ja pilvenpiirtäjien valoja. Ensimmäiset kerrat vain kuljin ympäriinsä ihmetellen tätä kaikkea. Edelleen pilvenpiirtäjien seassa liikkuessa George Streetillä tulee vahvasti New York-tunnelma.
Bondi Beach
Tästä Sydneyn kuuluisimmasta rannasta saa kuulla aina kun puhutaan Australiasta ja olin kuullut paljon skeptisiä kuvauksia tästä "turistirysästä", mutta ihastuin tähän paikkaan ensivierailusta lähtien. Se onnistuu aina yllättämään, oli sitten keskipäivän paahde tai auringonlaskun jälkeinen valomeri.. Useat illat olen istunut nurmikolla piknikillä musiikkia kuunnellen ja hämmästellyt merta ja lokkien määrää. Tässä paikassa vain on jotain sellaista mikä saa minut palaamaan aina uudestaan.Coogee Beach
Ensimmäinen ranta jonka näin Australiassa. Tänne kävelen usein vain istuskelemaan, ja kuvaamaan. Rinteen päältä näkee hyvin auringonlaskun. Täällä näinkin ehkä elämäni tähänastisista auringonlaskuista upeimman.-----
Ja kun kerran listojen makuun päästiin, kirjoittelenpa vielä muutamia asioita joista erityisesti pidän Sydneyssä ja Australiassa:
- Ympäristö. Luonto vain on jotain niin ihmeellistä edelleen (etenkin meri)
- Ihmisten iloisuus, ystävällisyys ja rentous
- "No worries"-asenne
- Suurkaupungin tunnelma
- Ruoka, se on mielettömän hyvää!
- Kansainvälisyys, se että näkee ihmisiä lähes kaikkialta maailmasta
- Kahvilakulttuuri, ihania kahviloita on joka kulmassa
- Rantakulttuuri, jonka huomaa lähinnä kesäisin. Ihmiset surffilaudat kainalossa, rennot päivät rannalla iltaan saakka..
Nyt en keksi enempää vaikka olisi varmasti hurjasti lisääkin, mutta riittää jo ihan se että tämä maa oli minulle niin kauan se suuri unelma joka odotti toteutumistaan enkä uskonut että se toteutuisi. Mutta täällä sitä vain ollaan..
5 kommenttia:
Ei ollut muuten talvi kaukana viime viikolla Suomessakaan. Helsingissä oli +6 astetta ja satoi koko viikon. Jossain Lahden pohjoispuolella oli kuulemma tullut luntakin!
Kyllä oli mukavaa päästä takaisin sieltä! ;)
Ja mukavaa, että olet viihtynyt siellä noin hyvin; on kivaa, kun alkaa olla omia suosikkipaikkoja ja reittejä - se on sitä, kun muuttuu itsekin paikalliseksi! :)
On se kyllä outoa olla kylmissään heinäkuussa. :) Mutta kylmä tällä puolen maapalloa on minusta aivan erilaista kuin Suomessa, on paljon kosteampaa ja tuulisempaa ja talot ovat tehty lähinnä suomalaisten leikkimökkien tasolla. :D En ole koskaan elämässäni ollut niin kylmissään sisätiloissa kuin täällä ollessa.
Hieno kuulla että olet tottunut arkeen ja elämä rullaa hyvin. :) On hyvä tunne päästä alkukankeuden yli, saada töitä, hyvä kämppä, yms. ja alkaa vain elämään sitä unelmaansa. :) Minunkin unelmani oli aina asua ulkomailla jossain ja se on nyt toteutunut ja rakastan elämääni täällä. Niin paljon rikkaampaa kuin koskaan kuvittelinkaan sen olevan, täynnä uusia kokemuksia ja jännitystä. :)
Huh tuli itelle tässä lukiessa mieleen, miten kylmä siellä oli talvella. Mulla oli sellanen pieni lämmityslaite, joka piti ihan hirveetä meteliä, ja hajos vissiin jonkun parin viikon käytön jälkeen. Tuntu, että sisällä oli kylmempi ku ulkona!
Sitte olisin semmosta kysyny, että ootko saanu paikallisia kavereita tai keiden kanssa yleensä hengailet? Itse sain silloin vaihtoaikanani koulusta kavereita ja host sisko oli saman ikäinen, niin mites onko töiden kautta tullu tai ootko pyöriny muuten jossain "working holiday ihmisten tapahtumissa"?
Jos lähtisin itse working holiday -ohjelmalla, niin toisaalta olisi kiva lähteä juuri ihan yksin eikä kaverin kanssa, koska tuntuu, että muuten sitten vain hengaisi sen suomalaisen kaverin kanssa ja jäisi tavallaan monesta asiasta paitsi.
Tästäkin on varmaan tuhat kertaa jo keskusteltu, mut mun mielestä kaikkien suomalaisten tulis ainakin käydä Ausseissa, että ne oppis ton positiivisen, ja no worries -asenteen itelleen. Se on nimittäin yksi suuri asia mitä kaipaa sieltä. (Onneks marraskuun lähtöön enää pari kk.)
Oli kiva lukee sun lempipaikoista, ja -asioista, sillä vastas aika lailla omianikin. En tiedä ootko käynyt siellä North Bondin "päällä" (taitaa melkein muuten olla Rose bayta melkein jo), siitä rannan toisesta päästä kun lähtee se hirvee kiemurainen pitkä ylämäki (ei siis Bondi rd), ja sitä pitkin kun käppäilee ylös, törmää Woollahra Golf Houseen, ja siitä jatkaa vielä ylöspäin, sellaiseen pieneen puistoon, niin oot koko Bondin yläpuolella, ja toisella puolella aukenee keskusta kaukana.
Kaveri vei mut sinne, ja kertoi että oli tyttöystävänsä käynyt siellä ekan Earth Hourin aikana, ja hengaillu siellä sen tunnin, ja voi vitsi se kuulosti romanttiselta! Mutta ite kävin siellä tosi useesti yksin, lenkkeillessä ja sitten välillä muuten vaan. Ihana paikka (:
Olipas muuten epäselvät löytöohjeet, mutta toivottavasti bongaat paikan! Se on mieletön!
karkumatka: Voi hitsi, tulisipa se kesä nyt sinne Suomeen vihdoin! Olen myös kuullut että ei oikein ole kesäkelit vielä..
Viihtynyt tosiaan olen erittäin hyvin. Kotoisa olo jo. :)
Kazza: Niin on! Tuulee tosiaan ihan eri voimakkuudella! Ja sisätilat ne vasta kylmät on, sormia palelee koneella näpytellessä! Hullua.
Aivan, tuntuu niin ihanalta kun on tässä pisteessä että unelma on toteutunut ja nyt vain saa elää sitä. Eikä edes haittaa vaikka arkistuu, täytyy vain aina muistaa että tästä sitä vuosikaudet unelmoi. :) Ihana kuulla että samat on fiilikset sielläkin!
anonyymi:
Olen saanut muutamia paikallisia kavereita sekä vietän myös aikaa parin suomalaisen kanssa joihin olen täällä tutustunut. Working Holidaylla he myöskin. Hirveästi en ole missään WH-jutuissa kyllä pyörinyt, enemmänkin tutustunut ihmisiin muita kautta (baareissa, harrastuksissa..) Välillä tuntuu olevan hieman vaikeaa paikallisiin tutustuminen kun ei opiskele, mutta sosiaalisena kansana aussit kyllä ovat erittäin kiinnostuneita ulkomaalaisista. :)
Totta, yksin tullessa saattaa olla helpompi tutustua ihmisiin. Toisaalta tuttu kaveri olisi tuki ja turva joka ei katoa mikäli käykin niin ettei kavereita heti löydy tai muuten jääkin yksin. Välillä on tuntunut yksinäiseltä aloittaa kaikki "tyhjästä", etsiä kaverit itse ja myös pitää kaverit kasassa ympärillä. Kun ei ole tiivistä porukkaa ympärillä, kuten opiskellessa, täytyy tehdä paljon töitä sen eteen että saa sen sosiaalisen verkoston luotua. En halua pelotella, mutta näin minun kohdallani. :)
InkaR.:
Aivan, niin pitäisi! Täällä on todellakin "no worries"-asenne ihmisillä ja sitä vain yrittää suomalaisen jäykähkön ja erittäin stressaavan luonteen omaavana imeä itseensä.. Se onkin tuliainen jonka ehdottomasti haluan viedä mukananani Suomeen :)
Kuvailemasi lempipaikka kuulostaa aivan ihanalta, uskon että ymmärsin ohjeistasi reitin ja takuulla aion siellä käydä! Sydneystä tuntuu noita upeita paikkoja löytyvän todella paljon, kun vain osaa pitää silmät ja mielen avoinna. :) Toinen ihana niemenkärki upeilla maisemilla on ehdottomasti Coogee Beachin kyljessä sijaitseva kallionkieleke (apua kun en nyt muista oliko sillä joku oma nimikin..) jolta näkee melkein Bondille asti ja toisella puolella avautuu koko Coogee. Siellä on upeaa katsoa auringonlaskua..
Lähetä kommentti